Johan Pihlman
Johan Pihlman (1733 – 27. tammikuuta 1811 Eurajoki) oli suomalainen kirkkoherra, valtiopäivämies ja professori.[1][2]
Johan Pihlmanin vanhemmat olivat Kalannin Sundholman ja sittemmin Ulvilan Anolan tilojen pehtori Karl Pihlman (k. 1789) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Sofia Montanus. Pihlman pääsi ylioppilaaksi Turussa 1747. Hän opiskeli jonkin aikaa myös Uppsalan yliopistossa ja valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi 1753 ja filosofian maisteriksi 1754. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakuntaan 1770. Hänestä tuli Uppsalassa teologian kunniatohtori 1779.[1] [2]
Pihlman oli Turun katedraalikoulun vt. lehtorina syyslukukaudella 1755 ja Turun akatemian kemian dosenttina vuodesta 1757. Hän oli Turun katedraalikoulun vt. rehtorina syyslukukaudella 1758 ja vt. lehtorina 1759–1760. Hänestä tuli Porin triviaalikoulun konrehtori 1760, Eurajoen kirkkoherra 1775 ja lääninrovasti 1779. Professorin arvonimi 1786. Pihlman osallistui Ruotsin valtiopäiville 1778–1779 ja 1789, Wilhelm Laguksen tietojen mukaan myös 1786 ja 1792. Hän sai teologian professorin arvonimen 1786. Pihlman tuli kolmannelle sijalle Turun hiippakunnan piispanvaalissa 1802.[1][2]
Johan Pihlman oli naimisissa 1778–1796 Agata Kristina Timmin (k. 1796) kanssa, joka oli professori Johan Haartmanin tyttären tytär. Pihlmanin veli oli varanotaari Karl Pihlman (1747–1777) ja velipuoli tamperelainen kauppias Lars Abraham Pihlman (1769–1839).[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Pihlman. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 15.5.2021.
- ↑ a b c d Pihlman, Johan. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 15.5.2021)