Johan K. Harju

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johan K. Harju vuonna 1975.

Johan Knut Harju (1910 Helsinki1976 Vihti) oli suomalainen kansanperinteen kerääjä, joka tunnetaan 1960–1970-luvuilla tallettamastaan Helsingin laitapuolen kulkijoiden muistitiedosta.[1] Häntä on kutsuttu muun muassa ”Sillan alusten Lönnrotiksi” ja ”Helsingin sillan alusten Bukowskiksi”. Kansanrunousarkistoon on tallennettu 30 000 liuskaa Harjun tekstejä vuosilta 1964–1976.[2][3]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harju syntyi Helsingissä köyhään kirvesmiehen perheeseen, mutta vietti lapsuutensa isän kotiseudulla Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella. Hän kävi kuusi vuotta kansakoulua, ja oli lapsena todistamassa Suomen sisällissodan alkuvaiheita, kuten Kristiinankaupungin taisteluun liittyviä tapahtumia tammikuussa 1918. Vuonna 1924 Harju palasi Helsinkiin, jossa hän alkoi liikkumaan sutenöörien, trokareiden ja pikkurikollisten kanssa. Alkoholiongelmainen Harju eli koko aikuisikänsä vailla vakituista asuntoa tai työpaikkaa. Hän asui siltojen alla, huoltoloissa tai yömajoissa, ja oli myös useita kertoja vankilassa. Harju pyrki välttelemään epämieluisana pitämäänsä työntekoa ja elätti itsensä lähinnä sekalaisilla kirjoitustöillä, joita julkaistiin salanimillä eri lehdissä. Lisäksi Harju sai usein apua akateemisilta tuttaviltaan ja toimittajilta.[2][4][5]

Harju työskenteli kuitenkin ainakin merimiehenä. Vuonna 1941 hän oli mukana S/S Kastelholm-aluksella, joka upposi 3. kesäkuuta Pohjois-Atlantilla saksalaisen sukellusveneen torpedoon. Miehistö onnistui pääsemään pelastusveneisiin, ja heidät noukittiin lopulta brittiläiseen alukseen.[6] Jatkosotaan Harju osallistui JR 47:n eli ”Vallilan rykmentin” riveissä, ja kirjoitti kokemuksistaan myöhemmin muun muassa Kansa Taisteli-lehteen.[7] Hän sotamuistelmiaan on julkaistu myös vuonna 1974 ilmestyneessä teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939–1944.[8]

Kansanperinteenkerääjänä Harju aloitti vuonna 1962 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän kilpakeräyksen myötä, jonka jälkeen hän omisti loppuelämänsä Helsingin laitapuolen kulkijoiden muistitiedon, urbaanin perinteen ja katutasolla koetun kaupunkihistorian keräämiselle. Omien kokemustensa kirjaamisen lisäksi Harju haastatteli paljon myös muita kaduilla asuvia. Hän kertoi ”laittavansa pullon taskuun ja lähtevänsä siltojen alle, aivan kuten Lönnrot laittoi kontin selkään ja lähti saloille.” Harjun tekstejään ei ole kuitenkaan julkaistu teosmuodossa.[2][3]

Harju kuoli 66-vuotiaana Vihdin Tervalammella toimivassa Helsingin kaupungin päihdekuntoutuskeskuksessa vuonna 1976.[2]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kallion kaupunginosassa esitettiin Helsingin työväenopiston katunäytelmää Kadunmiehen Kallio – J.K. Harjun jäljillä.[9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Tervalammen turisti” : Tervalammen työlaitos ja huoltola. Vihti: Tervalammen parantola, 1977.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aho, Arja: Folkloristi innostui stadin deekusta (vain tilaajille) 25.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2018.
  2. a b c d Paakkonen, Heli: J. K. Harju 100 vuotta – 100 tekijää. 2017. Suomi 100 -hanke. Viitattu 10.2.2018.
  3. a b Pultsarin muistikirja 10.9.2014. Pultsarin muistikirja -blogi. Viitattu 10.2.2018.
  4. Johan K. Harju : Kristiinan valtauksen aikana 1918 Minä olin siellä : elämää sodan aikana. 2017. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 10.2.2018.
  5. Koskela, Kari: ”Nuorisohuliganismi ja väkivalta Helsingissä 1900-luvun alussa”, Ruumiita ja mustelmia : näkökulmia väkivallan historiaan. Väki voimakas 17, s. 102. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2004. ISBN 951-98296-7-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. Harju, Johan K.: s/s Kastelholmin tuho : mukana olleen kertomana. Kansa Taisteli, 1963, 7. vsk, nro 5, s. 156–160. Helsinki: Sotamuisto-yhdistys. Lehden verkkoversio (PDF) Viitattu 10.2.2018.
  7. Harju, Johan K.: Metelikönmäellä ja muuallakin ”Linkun” mukana. Kansa Taisteli, 1972, 16. vsk, nro 5, s. 132–136. Helsinki: Sotamuisto-yhdistys. Lehden verkkoversio (PDF) Viitattu 10.2.2018.
  8. Linnanen, Ronja: Kuinka olla urhoollinen ja turvassa samanaikaisesti? : Hurtti Ukon, Seikkailujen Maailman ja Yank! The Army Weekly Magazinen kansallinen ja ylikansallinen mieskuva vuonna 1943, s. 10. (pro gradu -tutkielma). Tampere: Tampereen yliopisto, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).
  9. Työviksen teatteriviikko tuo lavalle Vareksen ja saarnaajan 27.4.2015. Helsingin Uutiset. Viitattu 10.2.2018.