Johan Hymander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan August Gottlieb Hymander (19. lokakuuta 1831 Luopioinen7. kesäkuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen kirkkomuusikko, pedagogi ja säveltäjä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa kaksi vuotta, mutta keskeytti opintonsa, koska katsoi itsensä sopimattomaksi papin virkaan. Hymander työskenteli Helsingin Nikolainkirkon kanttorina 1861–1896 ja toimi myös kirkon urkurina vuosina 1868–1870 sekä kirkkolaulun opettajana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1878–1896. Vuosina 1867–1872 hän toimi myös yliopiston voimistelunopettajana. Hymander julkaisi messusävelmiä sekä sanoitti ja sävelsi hengellisisä lauluja ja virsiä. Hän on kirjoittanut virren numero on 265 Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa. Hymander on myös suomentanut tai muokannut virret 71, 85, 123, 274, 336 ja 611. Vuonna 1868 hän laati ehdotuksen koraalikirjojen uudistamiseksi.[1][2][3]

Johan Hymanderin lapsia olivat pianopedagogi Ingeborg Hymander ja urkujenrakentaja Josef Hymander (1882–1954).[1]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalainen messu, 1859
  • Svenska mässan, 1859
  • Siionin kantele, 1874
  • Sions harpa, 1874
  • Matkalauluja, 1874, Lähetysseurakunnan laulukirjassa
  • Suomalainen ja ruotsalainen messu, 1878
  • Virsi-Kantele tahi Nuotisto, 1892

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan iso musiikkitietosanakirja, Otava 1976–1979, ISBN 951-1-02380-2.
  2. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919.
  3. T. I. Haapalainen et al.:Virsitieto, Kirjapaja 1988, ISBN 951-621-823-7, sivut 245–246.