Jalo Syvähuoko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jalo N. Syvähuoko (23. helmikuuta 1886 Kärkölä15. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli yrittäjä ja rakennusneuvos, joka saavutti Suomessa uranuurtajan aseman betonirakennustekniikan ja rakennuskoneiden kehittäjänä. Hänen perustamansa Rakennustoimi Oy kasvoi yhdeksi maan suurimmista rakennusliikkeistä 1930-luvulla.

Betonointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalo Syvähuoko syntyi suhteellisen vauraan tilan poikana Kärkölässä. Hän muutti Helsinkiin 18-vuotiaana ja matemaattisesti lahjakkaana menestyi teollisuuskoulussa poikkeuksellisen hyvin ja valmistui rakennusmestariksi 1906. Hän perusti ensimmäisen oman yrityksensä, betonitöihin erikoistuneen Rautabetoniliike Jalo N. Syvähuokon vuonna 1910, vain 24-vuotiaana. 1920–1930-luvuilla yritys teki suurimman osan Helsingissä rakennettujen talojen teräsbetonirakenteista - rautabetonisia välikattoja hän oli tehnyt vuoteen 1930 mennessä 356 rakennukseen Helsingissä. Syvähuokon tapa taivuttaa raudat koneellisesti varastoissa tuli yleisesti käyttöön vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Rakennuskoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvähuoko suunnitteli lähes kaikki tarvitsemansa rakennuskoneet itse yrityksessään Rakennuskonepaja Oy, joka oli useamman vuosikymmenen ajan ainoa rakennuskonetehdas Suomessa. Syvähuoko kehitti esimerkiksi Suomen ensimmäisen betonimyllyn ja yhdistetyn tiili- ja laastihissin, sekä työntökärryt betonin siirtoon. Hänen innovaatioihinsa kuuluivat myös tienpäällystyskone, jolla suoritettiin ensimmäinen koneellisesti valmistettu betonitie Suomessa 1930 sekä ensimmäiset Suomessa käyttöönotetut nosturit rakennustyömailla.

Rakennusurakointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvun alussa Syvähuoko laajensi yritystoimintansa rakennusurakointiin, ja yrityksen nimeksi vaihdettiin Rakennustoimi Oy. Yritys kasvoi muutamassa vuodessa yhdeksi maan suurimmista talonrakentajista.

Syvähuokon kokonaan tai osittain urakoimia kohteita ovat muun muassa Helsingin Olympiastadion, Alkon pääkonttorirakennukset ja tehdasrakennus Salmisaaressa, Mikael Agricolan kirkko, Nuuttilan navetta Kärkölässä, Lassila & Tikanojan liikepalatsin runkotyöt Eteläesplanadilla, Fredrikinkadun Tennishallit, Postisäästöpankki Fabianinkadulla, Kisakylän rakennukset Helsingissä, elokuvateatteri Bio Capitol Mannerheimintiellä, Kallion virastotalo ja Lasipalatsi, Autopalatsi sekä Yrjönkadun uimahallin rakenteiden suunnittelu ja betonityöt.

Syvähuoko oli myös saunojien tunteman kertalämmitteisen Aitokiukaan kehittäjä. Hänet nimitettiin rakennusneuvokseksi vuonna 1946.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustaito, no 7, 1963.

Suomen Historiallinen Seura, Historiallinen aikakauskirja, 1963. Ks. http://books.google.fi/books?id=qphmAAAAMAAJ&q=Jalo+Syvähuoko&dq=Jalo+Syvähuoko

Sweden. Statens väginstitut, Meddelande, 1935. Ks. http://books.google.fi/books?id=k5jVAAAAMAAJ&q=Jalo+Syvähuoko&dq=Jalo+Syvähuoko