Jalkojen sitominen
Jalkojen sitominen oli Kiinassa harjoitettu tapa, jossa nuorten tyttöjen varpaat taivutettiin jalkapöydän alle ja sidottiin, minkä johdosta jalat kasvoivat vääristyneeseen muotoon. Sidotut jalat myös vaikeuttivat kävelemistä.
Jalkojen sitominen sai tiettävästi alkunsa Kiinan keisarihovissa Song-dynastian aikana (969–1279), joskin myöhemmin levinneiden legendojen mukaan se olisi peräisin jo Shang-dynastian ajalta, toiselta vuosituhannelta ennen ajanlaskumme alkua.[1] Syynä tähän erikoiseen ja kivuliaaseen tapaan oli muoti: mitä pienemmät jalat naisella oli, sitä kauniimpi hän oli. Lisäksi kaupungistuneen yläluokan miehet halusivat tällä tavoin osoittaa, että heidän keskuudessaan naistensa ei tarvinnut tehdä maataloustöitä.[2] Tavan yleistyttyä myös sen aiheuttama vaappuva ja hidas kävelytapa tuli ihanteeksi. Jalkojen sitominen jatkui pitkän aikaa varsinkin yläluokan keskuudessa, kunnes se lopetettiin kommunistien tultua valtaan.
Jalkojen sidonta oli jo aikaisemmin useita kertoja pyritty kieltämään, joskin huonolla menestyksellä. Kiinan 1600-luvulla valloittaneet mantšut kauhistelivat sitä, ja vuonna 1664 keisari Qing Kangxi kielsi sen, mutta kielto kumottiin jo muutaman vuoden kuluttua.[1] Myös mantšuhallintoa 1800-luvulla vastustaneet Taiping-kapinalliset vastustivat jalkojen sitomista.[3] Myöhemmin Kiinan viimeinen keisarinna Cixi vaati han-kiinalaisia lopettamaan sidonnan. Toisaalta Cixi totesi, että tapojen muuttamiseen menisi aikaa. Vuonna 1915 Kiinan tasavalta kielsi jalkojen sidonnan lailla, mutta sääti siitä rangaistukseksi vain sakkoa.[1] Kuitenkin vasta vuoden 1949 jälkeen Kiinan kansantasavallan kommunistihallinto onnistui lopullisesti kitkemään tämän julman tavan pois.[4]
Useat Kiinan historiaa koskevat aikakirjat julkistettiin vasta Maon kuoltua ja arkistoa pystytttiin järjestämään uudelleen. Osaa näistä lähteistä ei ole aikaisemmin nähty Kiinan ulkopuolella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.mission.fi/juhlavuosi/lahetysseuran_historiaa/kiina/sidottuja_jalkoja_ja_sivuvaimoja/
- Jung Chang, Kiinan viimeinen keisarinna. Emperor Dowager Cixi. The Concubine Who Launched Modern China, 2013
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Chinese Foot Binding BBC. Viitattu 20.12.2013.
- ↑ John K. Fairbank, Edwin O. Reischauer: China, Tradition & Transformation, s. 142-143. Allen & Unwin, 1989. ISBN 0-04-374006-5.
- ↑ Fairbank, Reishauer, s. 293
- ↑ Elävä arkisto Yleisradio. Viitattu 20.12.2013.
