Jalkapallon alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2011

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
FIFA U-17 World Cup Mexico 2011
Joukkueet 24
Isäntämaa  Meksiko
Ajankohta 18. kesäkuuta –
10. heinäkuuta 2011
Mitalistit
Kultaa Meksiko
Hopeaa Uruguay
Pronssia Saksa
Ottelut 52
Maalit 158 (2,27 ottelua kohti)
Yleisö 1 002 314 (19 275 ottelua kohti)
Maalintekijä Norsunluurannikko Souleymane Coulibaly (9)
Paras pelaaja Meksiko Julio Gómez

Vuoden 2011 Jalkapallon alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Meksikossa 18. kesäkuuta – 10. heinäkuuta 2011 ja ne olivat järjestykseltään neljännettoista. Maailmanmestaruuden voitti isäntämaa Meksiko kukistamalla loppuottelussa Uruguayn 2–0. Samalla Meksikosta tuli ensimmäinen maa, joka on voittanut alle 17-vuotiaiden MM-kilpailut kotimaassaan.

Meksiko valittiin isäntämaaksi FIFAn 58:nnessa kongressissa. Muut ehdokkaat isänniksi olivat Tšekki ja Iran.[1]

Ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellonajat Meksikon normaaliaikaa (UTC-5)

Alkulohkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisen tavan mukaan lohkovoittajat ja lohkokakkoset sekä neljä parasta lohkokolmosta etenivät puolivälieriin.

Lohko A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Meksiko 3 3 0 0 8 4 4 9
Kongon tasavalta 3 1 1 1 3 3 0 4
Pohjois-Korea 3 0 2 1 3 5 −2 2
Alankomaat 3 0 1 2 3 5 −2 1
Meksiko 3–1 Pohjois-Korea
Kongon tasavalta 1–0 Alankomaat
Pohjois-Korea 1–1 Alankomaat
Meksiko 2–1 Kongon tasavalta
Pohjois-Korea 1–1 Kongon tasavalta
Meksiko 3–2 Alankomaat

Lohko B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Japani 3 2 1 0 5 2 3 7
Ranska 3 1 2 0 5 2 3 5
Argentiina 3 1 0 2 3 7 −4 3
Jamaika 3 0 1 2 2 4 −2 1
Ranska 3–0 Argentiina
Japani 1–0 Jamaika
Japani 1–1 Ranska
Jamaika 1–2 Argentiina
Japani 3–1 Argentiina
Jamaika 1–1 Ranska

Lohko C[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Englanti 3 2 1 0 6 2 4 7
Uruguay 3 2 0 1 4 2 2 6
Kanada 3 0 2 1 2 5 −3 2
Ruanda 3 0 1 2 0 3 −3 1
Ruanda 0–2 Englanti
Uruguay 3–0 Kanada
Uruguay 1–0 Ruanda
Kanada 2–2 Englanti
Uruguay 0–2 Englanti
Kanada 0–0 Ruanda

Lohko D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Uzbekistan 3 2 0 1 5 6 –1 6
Yhdysvallat 3 1 1 1 4 2 2 4
Uusi-Seelanti 3 1 1 1 4 2 2 4
Tšekki 3 1 0 2 2 5 −3 3
Uzbekistan 1–4 Uusi-Seelanti
Yhdysvallat 3–0 Tšekki
Yhdysvallat 1–2 Uzbekistan
Tšekki 1–0 Uusi-Seelanti
Yhdysvallat 0–0 Uusi-Seelanti
Tšekki 1–2 Uzbekistan

Lohko E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Saksa 3 3 0 0 11 1 10 9
Ecuador 3 2 0 1 5 7 –2 6
Panama 3 1 0 2 2 4 −2 3
Burkina Faso 3 0 0 3 0 6 −6 0
Saksa 6–1 Ecuador
Burkina Faso 0–1 Panama
Burkina Faso 0–3 Saksa
Panama 1–2 Ecuador
Burkina Faso 0–2 Ecuador
Panama 0–2 Saksa

Lohko F[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Brasilian lippu Brasilia 3 2 1 0 7 3 4 7
Norsunluurannikko 3 1 1 1 8 7 1 4
Australia 3 1 1 1 3 3 0 4
Tanska 3 0 1 2 3 8 −5 1
Brasilian lippu Brasilia 3–0 Tanska
Australia 2–1 Norsunluurannikko
Australia 0–1 Brasilian lippu Brasilia
Norsunluurannikko 4–2 Tanska
Norsunluurannikko 3–3 Brasilian lippu Brasilia
Australia 1–1 Tanska

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos pudotuspeleissä varsinaisen peliajan jälkeen ollaan tasatilanteessa, jatkoaika jää välistä ja ottelu etenee suoraan rangaistuspotkukisaan.[2]

Neljännesvälierät Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                           
29. kesäkuuta – Morelia            
  Kongon tasavalta   1
3. heinäkuuta – Monterrey
  Uruguay   2  
  Uruguay   2
29. kesäkuuta – Torreón
    Uzbekistan   0  
  Uzbekistan   4
7. heinäkuuta – Guadalajara
  Australia   0  
  Uruguay   3
29. kesäkuuta – Monterrey
    Brasilian lippu Brasilia   0  
  Japani   6
3. heinäkuuta – Querétaro
  Uusi-Seelanti   0  
  Japani   2
29. kesäkuuta – Guadalajara
    Brasilian lippu Brasilia   3  
  Brasilian lippu Brasilia   2
10. heinäkuuta – México
  Ecuador   0  
  Uruguay   0
30. kesäkuuta – Querétaro
    Meksiko   2
  Saksa   4
4. heinäkuuta – Morelia
  Yhdysvallat   0  
  Saksa   3
30. kesäkuuta – Pachuca
    Englanti   2  
  Englanti (rp.)   1 4
7. heinäkuuta – Torreón
  Argentiina   1 2  
  Saksa   2
30. kesäkuuta – Querétaro
    Meksiko   3   Pronssiottelu
  Ranska   3
4. heinäkuuta – Pachuca 10. heinäkuuta – México
  Norsunluurannikko   2  
  Ranska   1   Brasilian lippu Brasilia   3
30. kesäkuuta – Pachuca
    Meksiko   2     Saksa   4
  Meksiko   2  
  Panama   0  

Neljännesvälierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. kesäkuuta Uzbekistan 4–0
(2–0)
Etelä-Korea Estadio Corona, Torreón
15.00
Makhstaliev Maali 11'
Khakimov Maali 40'
Chapman Maali 66' (om.)
Yarbekov Maali 89'
Raportti Yleisömäärä: 8 340
Tuomari: Peru Víctor Carrillo

29. kesäkuuta Brasilian lippu Brasilia 2–0
(1–0)
Ecuador Estadio Omnilife, Guadalajara
15.00
Ademilson Maali 16'
Léo Maali 87'
Raportti Yleisömäärä: 19 335
Tuomari: Tšekki Pavel Královec

29. kesäkuuta Kongon tasavalta 1–2
(0–0)
Uruguay Estadio Morelos, Morelia
18.00
Binguila Maali 53' Raportti 65' Maali Moreira
86' Maali Silva
Yleisömäärä: 12 350
Tuomari: Jamaika Raymon Bogle

29. kesäkuuta Japani 6–0
(4–0)
Uusi-Seelanti Estadio Universitario, Monterrey
18.00
Ishige Maali 20', 22'
Hayakawa Maali 32', 80'
Colvey Maali 42' (om.)
Minamino Maali 56'
Raportti Yleisömäärä: 7 930
Tuomari: Sveitsi Stephen Studer

30. kesäkuuta Saksa 4–0
(3–0)
Yhdysvallat Estadio Corregidora, Querétaro
15.00
Günter Maali 20'
Weiser Maali 40'
Yesil Maali 43'
Ducksch Maali 50'
Raportti Yleisömäärä: 16 191
Tuomari: Ecuador Omar Ponce

30. kesäkuuta Englanti 4–2 rp.
(1–1)
Argentiina Estadio Hidalgo, Pachuca
15.00
Sterling Maali 40'
Rangaistuspotkut:
Magri Maali rangaistuspotkusta
Morgan Maali rangaistuspotkusta
Clayton Ei maalia rangaistuspotkusta
Forster-Caskey Maali rangaistuspotkusta
Chalobah Maali rangaistuspotkusta
Raportti 12' Maali Padilla
Rangaistuspotkut:
Maali rangaistuspotkusta Ocampos
Maali rangaistuspotkusta Pugh
Ei maalia rangaistuspotkusta Iñíguez
Ei maalia rangaistuspotkusta Allione
Yleisömäärä: 6 807
Tuomari: Bahrain Nawaf Ghayyath Shukralla

30. kesäkuuta Ranska 3–2
(1–2)
Norsunluurannikko Estadio Corregidora, Querétaro
18.00
Benzia Maali 37' (rp.), 74'
Nangis Maali 65'
Raportti 3' Maali Coulibaly
25' Maali Diarrassouba
Yleisömäärä: 18 192
Tuomari: El Salvador Elmer Bonilla

30. kesäkuuta Meksiko 2–0
(1–0)
Panama Estadio Hidalgo, Pachuca
18.00
Fierro Maali 2'
Bueno Maali 89'
Raportti Yleisömäärä: 15 415
Tuomari: Norja Svein Oddvar Moen


Puolivälierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta Uruguay 2–0
(1–0)
Uzbekistan Estadio Universitario, Monterrey
15.00
Charamoni Maali 29'
Aguirre Maali 64'
Raportti Yleisömäärä: 11 015
Tuomari: Kamerun Neant Alioum

3. heinäkuuta Japani 2–3
(0–1)
Brasilian lippu Brasilia Estadio Corregidora, Querétaro
18.00
Nakajima Maali 77'
Hayakawa Maali 88'
Raportti 16' Maali Ademilson
48' Maali Léo
60' Maali Adryan
Yleisömäärä: 30 123
Tuomari: Meksiko Roberto García

4. heinäkuuta Saksa 3–2
(2–0)
Englanti Estadio Morelos, Morelia
15.00
Yesil Maali 7', 53'
Ayhan Maali 24'
Raportti 67' (rp.) Maali Magri
83' Maali Hope
Yleisömäärä: 16 020
Tuomari: Tšekki Pavel Královec

4. heinäkuuta Ranska 1–2
(1–1)
Meksiko Estadio Hidalgo, Pachuca
18.00
Ikoko Maali 17' Raportti 14' Maali Escamilla
50' Maali Fierro
Yleisömäärä: 21 960
Tuomari: Arabiemiraatit Ali Al Badwawi


Välierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. heinäkuuta Uruguay 3–0
(1–0)
Brasilian lippu Brasilia Estadio Omnilife, Guadalajara
15.00
Álvarez Maali 20' (rp.)
San Martín Maali 72'
Méndez Maali 90+5'
Raportti Yleisömäärä: 29 315
Tuomari: Venäjä Alexey Nikolaev

7. heinäkuuta Saksa 2–3
(1–1)
Meksiko Estadio Corona, Torreón
18.00
Yesil Maali 10'
Can Maali 60'
Raportti 3', 90' Maali Gómez
76' Maali Espericueta
Yleisömäärä: 26 086
Tuomari: Ecuador Omar Ponce


Pronssiottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10. heinäkuuta Brasilian lippu Brasilia 3–4
(3–2)
Saksa Estadio Azteca, México
15.00
Wellington Maali 22'
Adryan 29' (rp.), 33'
Raportti 20', 63' Maali Aydin
45+1' Maali Günter
55' Maali Aycicek
Yleisömäärä: 94 379
Tuomari: Meksiko Roberto García


Loppuottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10. heinäkuuta Uruguay 0–2
(0–1)
Meksiko Estadio Azteca, México
18.00
Raportti 31' Maali Briseño
90+2' Maali Casillas
Yleisömäärä: 98 943
Tuomari: Norja Svein Oddvar Moen


Vuoden 2011 Alle 17-vuotiaiden
maailmanmestaruuskilpailuiden voittaja
:
Meksiko
MEKSIKO
Toinen mestaruus

Maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9 maalia

6 maalia

5 maalia

4 maalia

3 maalia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FIFA Club World Cup hosts revealed FIFA.com. 27.5.2008. Arkistoitu 1.4.2013. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  2. Valcke: A very important event FIFA.com. 17.6.2011. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)