Jahvetti Kaitala
Jahvetti Kaitala | |
---|---|
Suomen lähetyskunnan edustaja | |
talonpoikaissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 10/22. syyskuuta 1808 – 7. tammikuuta 1809.
|
|
Valtiopäivämies | |
talopoikaissäädyn edustaja Norrköpingissä 15. maaliskuuta – 15. kesäkuuta 1800.
|
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Jafet Mikonpoika Kirrikaitala (Kaitala) |
Syntynyt | 13. huhtikuuta 1750 Lammi, Ruotsin valtakunta |
Kuollut | 17. marraskuuta 1823 (73 vuotta) Lammi, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kansalaisuus | Ruotsi 1750– , Suomi 1809– |
Ammatti | maanviljelijä |
Vanhemmat | Isä; Mikko Jaakonpoika Kaitala ja äiti; Kerttu Henrikintytär |
Puoliso | (1. puoliso) 1776 Maria Juhontytär ja (2.puoliso) 1809 Liisa Aleksanterintytär |
Tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Sotilaspalvelus | |
Kunniamerkit | Isänmaallisen seuran mitali, lähetyskunnan mitali |
Jahvetti (Jafet) Kaitala, ven. Яфет Кайтала, (13. huhtikuuta 1750 Lammi – 17. marraskuuta 1823 Lammi[1]) oli maanviljelijä, talollinen, ruotsin valtiopäivämies [2][3] sekä Suomen Pietarin lähetyskunnan jäsen. [4][5][6][7].
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työura ja perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitalan vanhemmat olivat rälssitalollinen Mikko Jaakonpoika ja Kerttu Henrikintytär. Hän perusti noin vuonna 1780 Kaitala-nimisen uudistilan, jonka menestyksellisestä suoviljelyksestä sai Ruotsin isänmaalliselta seuralta mitalin. Hän toimi sekä seurakunnan luottamustehtävissä että edustajana Norrköpingin valtiopäivillä vuonna 1800[8][9][10][3]. Hän kuului myös Hämeen ja Uudenmaan talonpoikien edustajana Suomen lähetyskuntaan, joka kävi 1808 Pietarissa[8][10][11][12][9].
Kaitalan ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1776 Maria Juhontytär[13] (k. 1808) ja toinen vuodesta 1809 Liisa Aleksanterintytär[14] (k. 1836), joka oli talollinen Tuomas Jutilan leski.[2]
Kunnianosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin isänmaallisen seuran mitali, myönnetty ansiokkaasta suoviljelyksestä noin. 1780
Keisari Aleksanteri I:n lähetyskunnan muistomitali, jul. 17. marraskuuta 1808.[15][16][17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Papunen, Lammi. Suomenmaa 4, (s. 294-295). Jäsen lähetystössä, joka kävi Venäjän keisarin puheilla Pietarissa Viitattu 24.10.2020.
- Mårtensson, Förteckning över Bondeståndets ledamöter vid riksdagarna 1710-1800 (s. 191). Kaitala valtiopäivämiehenä Viitattu 24.10.2020.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 336. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- ↑ a b Julkisen neuvoston valtiopäiväjäsenet ajalta 1710-1800, (Kaitala) (pdf) (s.191) weburn.kb.se.
- ↑ 1917 Historiallinen Aikakauskirja no 3, s. 73 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ 15.4.1936 Itä-Häme no 43, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ 24.12.1914 Uusi Suometar no 351, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ a b 15.4.1936 Itä-Häme no 43, s. 1 (Päivän muistoja: Lammin kaitala) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ a b 1917 Historiallinen Aikakauskirja no 3, s. 73 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ a b 24.12.1914 Uusi Suometar no 351, s. 4 (Etelä-Hämeen talopoikain merkkimiehiä viime vuosisadalla) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Sakari Yrjö-Koskinen: 576 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) Runeberg maininta Jafet Kaitalasta Suomen lähetyskunnassa runeberg.org. 1874. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Eräs ehdotus lainapankin perustamiseata digi.kansalliskirjasto.fi. 1917. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 5.1.2023.
- ↑ H. J. Boström: Suomen muistorahat, tapahtuma ja juhlamitalit (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 5.1.2023.
- ↑ Lähetyskunnan talonpoikaismitali (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 5.1.2023.