Jaan Kaplinski

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaan Kaplinski vuonna 2014.

Jaan Kaplinski (s. 22. tammikuuta 1941 Tartto) on virolainen runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko.[1]

Kaplinski on julkaissut yhteensä 14 runokokoelmaa sekä esseekokoelmia, lastenkirjoja ja proosaa. Lisäksi hän on kääntänyt viron kielelle runoutta ranskasta, englannista, espanjasta, kiinasta (muun muassa Daodejing) ja ruotsista (Tomas Tranströmer).[2] Kaplinskin teoksia on käännetty suomeksi, norjaksi, ruotsiksi, hollanniksi, unkariksi, islanniksi, japaniksi, latviaksi, venäjäksi ja tšekiksi. Kaplinskin runoissa ja esseissä näkyy hänen kiinnostuksensa ympäristökysymyksiin, kielen filosofisiin kysymyksiin, klassiseen kiinalaiseen runouteen ja filosofiaan, buddhalaisuuteen ja esikristilliseen virolaisuuteen.

Kaplinski opiskeli kielitiedettä Tarton yliopistossa ja on työskennellyt kielentutkijana, sosiologina, ekologina ja toimittajana. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen eli Viron uudelleenitsenäistymisen alkuvuosina 1992–1995 Kaplinski oli Viron parlamentin Riigikogun jäsen.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olemisen avara hiljaisuus. Esseitä ihmisestä, luonnosta, runoudesta. Valikoinut ja suomentanut Juhani Salokannel. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06748-6.
  • Sama meri kaikissa meissä. Suomentanut Anja Salokannel. Helsingissä: Otava, 1984. ISBN 951-1-08032-6.
  • Kaplinski, Jaan & Salminen, Johannes: Vieläkö Tartossa laulaa satakieli. Jaan Kaplinskin kirjeet on suomentanut Juhani Salokannel ja Johannes Salmisen kirjeet Risto Hannula. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9085-X.
  • Rajalla jota ei ole. Merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta. Suomentanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11831-5.
  • Titanic. (Titanic, 1995.) Suomentanut Anja Salokannel. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-13692-5.
  • Rukous, mantra, runo. Suomentanut Katja Meriluoto. Vantaa: Nihil interit, 1996. ISBN 952-9886-03-9.
  • Törmäys todellisuuteen. Esseitä vuosilta 1988–1999. Suomentanut Anja Salokannel. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-16321-3.
  • Olen kevät Tartossa. Suomentanut Arto Lappi. Tampere: Sanasato, 2010. ISBN 978-952-5804-14-0.
  • Kirje isälle. (Isale, 2003.) Suomentanut Anja Salokannel. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20166-2.
  • Sama joki. (Seesama jõgi, 2007.) Suomentanut Kaisu Lahikainen. Runot suomentaneet Anja Salokannel ja Kaisu Lahikainen. Helsingissä: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-22962-9.

Viroksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jäljed allikal, 1965
  • Kalad punuvad pesi, 1966
  • Tolmust ja värvidest, 1967
  • Valge joon Võrumaa kohale, 1972
  • Ma vaatasin päikese aknasse, 1976
  • Uute kivide kasvamine, 1977
  • Raske on kergeks saada, 1982
  • Tule tagasi helmemänd, 1984
  • Õhtu toob tagasi kõik, 1985
  • Käoraamat, 1986
  • Hinge tagasitulek, 1990
  • Tükk elatud elu, 1991
  • Mitu suve ja kevadet 1995
  • Öölinnud. Öömõtted, 1998

Kaunokirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kust tuli öö, 1990
  • Teekond Ayia Triadasse, 1993
  • Jää ja Titanic, 1995
  • See ja teine, 1996
  • Võimaluste võimalikkus, 1997
  • Usk on uskmatus, 1998
  • Silm / Hektor, 2000
  • Kevad kahel rannikul ehk Tundeline teekond Ameerikasse, 2000

Lastenkirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuhu need värvid jäävad, 1975
  • Kaplinski ja Tiia Toometin: Udujutt, 1977
  • Kes mida sööb, kes keda sööb, 1977
  • Jänes, 1980
  • Jalgrataste talveuni, 1987

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eesti Entsüklopeedia 14, s. 138. Tallinn 2000. ISBN 9985-70-064-3
  2. a b Kaplinski, Jaan Baltic Sea Library. Viitattu 27.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.