Johannes Salminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gustav Johannes Salminen (21. kesäkuuta 1925 Hammarland, Ahvenanmaa, Suomi23. toukokuuta 2015 Helsinki, Suomi[1]) oli ahvenanmaalainen, ruotsiksi kirjoittanut kirjailija, esseisti, filosofian tohtori, professori sekä kirjallinen johtaja. Salminen oli uskonnoltaan katolilainen.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salminen väitteli filosofian tohtoriksi Åbo Akademissa vuonna 1955 aiheenaan Jarl Hemmer: En studie i liv och diktning. Hän toimi kustannusyhtiö Söderströmin kirjallisena neuvonantajana 1956–1960 ja kirjallisena johtajana 1961–1991. Salminen vihittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi 1990, ja vuonna 1993 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

Hän tuli tunnetuksi erityisesti esseistinä, mutta samalla myös kulttuurikriitikkona ja yhteiskunnallisena keskustelijana ja kriitikkona, muun muassa toimiessaan vakituisena kolumnistina Hufvudstadsbladetissa, Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1976 ja 1989
  • Tollanderin palkinto 1985
  • Tegnér-palkinto 1988
  • Ateenan ystävien palkinto 1995
  • Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtori 1990
  • Professorin arvonimi 1993
  • Riemutohtori 2008[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jarl Hemmer: En studie i liv och diktning. Svenska litteratursällskapet i Finland, 1955 (väitöskirja)
  • Levande och död tradition. Söderström, 1963
  • Pelare av eld. S. & Co, 1967
  • Slavarna kastar ingen skugga. S. & Co, 1971
  • Middagsdemonerna. Söderström, 1975. ISBN 951-52-0301-5
  • Landskap i öster. Rabén & Sjögren, 1978. ISBN 91-29-51429-0
  • Ålandskungen. Söderström, 1979. ISBN 951-52-0598-0
  • Gränsland. Söderström, 1984. ISBN 951-52-0928-5
  • Minnet av Alexandria. Söderström, 1988. ISBN 951-52-1216-2
  • Sjunger näktergalen än i Dorpat? Jaan Kaplinskin kanssa. Alba, 1990. ISBN 91-7458-183-X
  • Från det eviga till den knutna näven Tegnérsamfundet, 1990
  • Den blå stenen. Söderström, 1994. ISBN 951-52-1501-3
  • Undret i Bagdad. Söderström, 1997. ISBN 951-52-1653-2
  • Valdemar Nyman. 1998
  • Vita nätter och svarta: En brevväxling. Jaan Kaplinskin kanssa. Söderström 2002. ISBN 951-52-1979-5
  • Den andra Ålandsfrågan. Julius Sundbloms minnesstiftelse, 2001. ISBN 952-91-3779-6
  • Skuggan på Kiasmas vägg: Dagbok från 2003. Söderström, 2004. ISBN 951-52-2124-2
  • Islams två ansikten: Essäer. Söderströms, 2010. ISBN 978-951-52-2741-6
  • Från Bysans till Bush: Valda essäer 1963–2010. Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-52-3557-2
  • Ålandskungen: En bok om Julius Sundblom. Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-52-3573-2

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erään petturin puolustus: Esseitä. Valinnut ja suomentanut Timo Hämäläinen. WSOY, 1977. ISBN 951-0-08388-7
  • Puhe on Suomesta: Kirjeitä 1979–1980. Antti Eskolan kanssa; Salmisen osuuden suomentanut Risto Hannula. Tammi, 1980. ISBN 951-30-4780-6
  • Rajamaa: Esseitä. Suomentaneet Risto Hannula ja Kyllikki Härkäpää, WSOY, 1984. ISBN 951-0-12696-9
  • Alexandrian muisto. Suomentanut Risto Hannula WSOY, 1988. ISBN 951-0-15317-6
  • Vieläkö Tartossa laulaa satakieli. Jaan Kaplinskin kanssa; Salmisen osuuden suomentanut Risto Hannula. Tammi, 1990. ISBN 951-30-9085-X
  • Sininen kivi: Muistiinmerkintöjä idästä ja lännestä. Suomentanut Rauno Ekholm, WSOY, 1994. ISBN 951-0-19545-6
  • Bagdadin ihme. Suomentanut Rauno Ekholm WSOY, 1997. ISBN 951-0-22029-9
  • Valkeat yöt ja mustat. Jaan Kaplinskin kanssa; Salmisen osuuden suomentanut Rauno Ekholm. Tammi, 2002. ISBN 951-31-2358-8
  • Varjo Kiasman seinällä: Päiväkirja 2003. Suomentanut Rauno Ekholm. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29091-2

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johannes Salminen on kuollut Iltasanomat. 24.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
    (Tässä lähteessä on virheellinen kuolinpäivä 24. toukokuuta.)
  2. Turun Sanomat 24.5.2008[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]