J. A. Eklund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
JA Eklund 1900

Johan Alfred Eklund (7. tammikuuta 1863 Ryda, Länsi-Göötanmaa23. elokuuta 1945 Brunskog, Värmlanti) oli ruotsalainen Karlstadin piispa ja virsirunoilija.

J. A. Eklund, kuten hän aina kirjoitti nimensä, pääsi käytyään koulua Skarassa opiskelemaan Uppsalaan, suoritti teologisen perustutkinnon 1887 ja teologian kandidaatin tutkinnon 1890. Hän toimi opettajana Göteborgissa ja vihittiin papiksi 1893 Skarassa. Hän toimi pappina Västra Tunhemissa ja Uppsalassa vuoteen 1902. Vuosina 1896–1899 hän toimi myös dosenttina ja professorina. Hänet nimitettiin Kalmarin tuomiorovastiksi 1902 ja Karlstadin piispaksi 1907 ja jäi tästä virasta eläkkeelle 1938.[1]

Eklundista tuli teologian tohtori 1907. Hän oli merkittävä kirkollinen vaikuttaja ja kasvattaja. Hän oli niin sanotun nuorkirkkoliikkeen keskeinen hahmo 1900-luvun alkupuoliskolla. Ruotsin kirkon sisäinen ”nuorkirkkoliike” toteutti vuosina 1909–1911 ”opiskelijoiden ristiretkiä” seurakuntiin ja kokoontumisia pidettiin myös työväentaloissa "Ruotsin kansa – Jumalan kansa" (Sveriges folk- ett Guds folk) -otsikon alla. Liikkeen johtoon nousi kolme teologia; J. A. Eklund, Nathan Söderblom ja Einar Billing. Heidän mielessään oli kansankirkko­ajatus, jonka mukaan Ruotsin kansa olisi kristitty kansa, jonka kaikilla jäsenillä on henkilökohtainen usko. Kirkon tulisi olla mukana vastuuta kantamassa, ei vain hengelli­sestä elämästä vaan myös kansan- ja kulttuurielämästä.[2] Nuorkirkko­liike vaikutti myös virsituotantoon ja herätti uutta intoa ulkolähetykseen.[1]

Eklund teki merkittävän työn kirkkolaulun kehittämisessä. Vuonna 1908 hän aloitti työnsä virsikirjan uudistuskomiteassa. Vaikka hän ei siihen mennessä ollut kirjoittanut yhtään virttä, tuli hänestä pian yksi Ruotsin 1900-luvun alkupuolen merkittävimmistä virsirunoilijoista.[1] Hän osallistui virsikirjaehdotusten laatimiseen vuosina 1911, 1914, 1917 ja 1920 sekä valmisteli oman virsikirjaehdotuksen 1934.[3] Lisäksi hän muokkasi vanhoja virsiä, etenkin 1600-luvun virsiä ja käänsi tanskalaisia, saksalaisia ja englantilaisia 1700- ja 1800-luvun virsiä. Useita hänen virsiään julkaistiin vuoden 1921 virsikirjan lisäyksessä.[1]

Ruotsin kirkon virsikirjassa on kuusi hänen virttään ja 17 hänen kääntämäänsä tai muokkaamaansa virttä. Suomen evankelis-luterialisen kirkon virsikirjassa on yksi hänen norjasta ruotsiksi kääntämänsä virsi (nro 827: "Jo juhlia taivaassa valmistellaan", Magnus Brostrup Landstad). Suomenruotsalaisessa virsikirjassa on kolme hänen kirjoittamaansa ja 13 hänen kääntämäänsä tai muokkaamaansa virttä.

J. A. Eklundin virret Ruotsin kirkon virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 53 Saavu, Henki, korkeudesta (suom. Per Boreman 1944, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1996)
  • 72 Oi Jeesus, tosi viinipuu (suom. Per Boreman 1944, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1998)
  • 257 Nyt kiitos olkoon Jumalan (suom. William Snell 1968, uud. suom. Niilo Rauhala 1996)
  • 283 Käy tietä Jeesuksen aika parhain (suom. Georg Gripenstad ja Anna-Maija Raittila 1967, 1969, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • 286 Oi Jumalan Henki, tee maailmaan tie (suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
  • 580 Sait kutsun Korkeimmalta (suom. William Snell 1968, Anna-Maija Raittila 1968, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 169. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205–429, s. 144. Visby: Wessmans musikförlag AB, 2017. ISBN 978-91-877-052-0. (ruotsiksi)
  3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1–204 av den ekumeniska psalmboksdelen, s. 31. Visby: Wessmans musikförlag, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)