Einar Billing

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Einar Billing

Einar Magnus Billing (6. lokakuuta 1871 Lund, Ruotsi17. joulukuuta 1939 Västerås) oli ruotsalainen luterilainen teologi ja Västeråsin piispa.

Billingin isä oli piispa Västeråsin ja myöhemmin Lundin piispa Gottfrid Billing. Hän suoritti ylioppilastutkinnon ja opiskeli Uppsalassa, jossa hän suoritti filosofian kanditaatin tutkinnon 1891 ja teologian kanditaatin tutkinnon 1898. Hänet vihittiin papiksi Lundin hiippakuntaan 1900. Vuosina 1901–1908 hän oli dogmatiikan ja moraaliteologian dosentti Uppsalan yliopistossa, sekä myöhemmin samojen aineiden apulaisprofessorina ja samalla Hagbyn kirkkoherra. Sen ohella hän toimi rykmentinpappina Uppsalan tykistörykmentissä. Vakinaisen professorin virkaan hänet nimitettiin 1908 sekä Uppsalan Pyhän Kolminaisuuden seurakunnan kirkkoherraksi 1918. Hänestä tuli teologian tohtori 1911. Hänet nimitettiin Västeråsin piispaksi 1920 jossa hän toimi kuolemaansa saakka 1939.[1] [2]

Teologina Billing tuli tunnetuksi ennen muuta kansankirkkoteologiansa takia. Hän oli niin sanotun nuorkirkkoliikkeen keskeisiä hahmoja 1900-luvun alkupuoliskolla. Ruotsin kirkon sisäinen ”nuorkirkkoliike” toteutti vuosina 1909–1911 ”opiskelijoiden ristiretkiä” seurakuntiin ja kokoontumisia pidettiin myös työväentaloissa "Ruotsin kansa – Jumalan kansa" (Sveriges folk- ett Guds folk) -otsikon alla. Liikkeen johdossa Billingin ohella oli tuleva Karlstadin piispa J. A. Eklund ja tuleva arkkipiispa Nathan Söderblom. Billing oli systemaatikko, jonka teologinen ja aatteellinen ajattelu antoi uutta innostusta Ruotsin kirkolle. Hän puhui "uskonnollisesti motivoituneesta kansankirkosta", jonka tärkein tehtävä on välittää Ruotsin kansalle sanoma anteeksiantamuksesta.[1]

Nuorkirkko­liike vaikutti myös virsituotantoon ja herätti uutta intoa ulkolähetykseen. Kaikki kolme liikkeen johtohahmoa ovat kirjoittaneet virsiä. Einar Billiningin virsituotannosta tunnetaan vain yksi virsi, ”Nu gläd dig, min ande i Herran”, vuodelta 1922. Virsi painettiin Vår lösen –lehdessä 1922 otsikolla ”En tröstepsalm” (lohdutusvirsi) ja siinä oli 12 säkeistöä.[1][3] Virsi on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 272.

Virsi on ilmesty suomeksi Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmassa, laulu 241 ”Nyt riemuita, sieluni muista”, (suom. Elias J. Pentti 1951).

Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi on Per Boremanin ja Jaakko Haavion 1946-47 kääntämä ja Niilo Rauhalan uudelleen 1995 kääntämä "Nyt, sieluni, laula ja kiitä".

Virsi on myös Suomen ev. lut. kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa virsi 373.

Billingin teoksia

  • Luthers lära om staten (1900)
  • De etiska tankarna i urkristendomen (1907)
  • Försoningen (1908)
  • Vå rkallelse (1909)
  • Folkkyrkan och förkunnelsen (1912)
  • I katekesundervisningens tjänst. Utdrag ur meddelande från kungliga katekesnämnden (1916)
  • Herdabref till Prästerskapet i Västerås Stift  (1920)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 59. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. ISBN (ruotsiksi).
  2. Einar M. Billing sok.riksarkivet.se. Viitattu 23.11.2020. (ruotsiksi)
  3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429., s. 181, 182. Wessmans musikförlag AB Visby, 2017. ISBN 978-91-877-052-0. (ruotsiksi)