Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oikeuden vaaka
Oikeuden vaaka

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen on Suomen rikoslain 17 luvun 6 §:n tarkoittama rikos yleistä järjestystä vastaan. Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen on rangaistussäännöksenä toissijainen, eli sitä ei sovelleta, jos tekijä voi samanaikaisesti saada ankaramman rangaistuksen jostakin toisesta teosta.[1]

Rikosnimike on suhteellisen uusi, sillä se tuli rikoslakiin vasta vuonna 1998. Säädöksen tarkoitus on suojata oikeudellisesti tiettyjä ihmisryhmiä, jotka työnsä puolesta joutuvat ylläpitämään järjestystä mutta joilla ei ole virka-aseman antamaa erityistä lain suojaa.[2] Ennen lain voimaantuloa tässä suojassa oli vakava puute, kuten esimerkiksi hiukan erikoiselta vaikuttava Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1998:159 osoittaa.

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen on rangaistavaa vain tahallisena.[1][2] Henkilön on siis tiedettävä vastustavansa henkilöä, jonka työnkuvaan järjestyksenpito kuuluu. Lisäksi vastustamisen on tapahduttava tavalla, jossa tekijä tiedostaa toimintansa aiheuttavan haittaa tai estävän toimenpidettä.[2] Lähes aina järjestystä ylläpitävän henkilön asema käy ilmi hänen työasustaan ja siihen liittyvistä tunnuksista. Sen lisäksi vartijoilla, järjestyksenvalvojilla ja lipuntarkastajilla on työtehtävässä oltava hallussaan myös heidän toimivaltaansa osoittava kortti. Toimivaltaa osoittavan kortin näkemiseen toimenpiteen kohde on oikeutettu silloin, kun tilanne ei estä sen esittämistä.[1] Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen voi syyllistyä myös joku muu kuin toimenpiteen kohde itse[2].

Säädös Suomen rikoslaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rikoslain 17 luvun 6 pykälän (24.7.1998/563) mukaan[3]:

»Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa estää tai yrittää estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai muuten vaikeuttaa sanotun tehtävän suorittamista, on tuomittava, jollei laissa muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Järjestystä ylläpitävällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä:

1) järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetussa laissa tarkoitettua kuljettajaa, häneen rinnastettavaa henkilöä taikka heitä kuljettajan tai häneen rinnastettavan henkilön pyynnöstä avustavaa matkustajaa;
2) joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa laissa tarkoitettua matkalippujen tarkastajaa ja tarkastuksessa apuna olevaa järjestyksenvalvojaa; sekä
3) yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitettua vartijaa ja järjestyksenvalvojaa.»

Järjestystä ylläpitävä henkilö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pykälän toisen momentin mukaan laissa tarkoitettuja järjestystä ylläpitäviä henkilöitä ovat siis:

Soveltaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen syyllistyy siis henkilö, joka väkivaltaa käyttämällä tai uhkaamalla sillä joko estää tai edes yrittää estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle kuuluvaa tehtävää. Rangaistavaa on myös, jos joku tahallaan muilla tavoin vaikeuttaa järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta tehtäväänsä. Tekijän ei tarvitse olla toimenpiteen kohde itse. Tähän rikokseen syyllistyy esimerkiksi ravintolan asiakas, joka pyrkii estämään järjestyksenvalvojaa poistamasta järjestystä häiritsevää ystäväänsä ravintolasta.[2]

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen voi olla joko väkivaltaista tai väkivallalla uhkaavaa taikka väkivallatonta eli haitanteon tapaista. Väkivalta ja sillä uhkaaminen ovat aktiivista toimintaa, joka välittömästi tai välillisesti kohdistuu järjestystä ylläpitävään henkilöön. Oikeuskäytännössä väkivallalla uhkaamiseksi katsotaan myös tilanne, jossa väkivaltaa tultaisiin käyttämään myöhemmin kuin juuri sillä hetkellä.[1] Aktiivista vastustamista on myös esimerkiksi tarttuminen kiinni asioihin tai esineisiin paikalta poistamisen estämiseksi[4]. Samoin rikoksen tunnusmerkistön täyttävää vastustamista ovat esimerkiksi heittäytyminen maahan, tarttuminen järjestyksenpitäjän vaatteisiin sekä asiakirjojen tai työvälineiden riistäminen järjestystä ylläpitävältä henkilöltä.[2]

Lain esitöiden perusteella pelkkä passiivinen suhtautuminen järjestystä ylläpitävän henkilön antamaan kehotukseen ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista[1][2]. Toisaalta se on suora oikeutus voimakeinojen käytölle, sillä monissa tilanteissa yhtenä järjestystä ylläpitävän henkilön voimankäytön oikeutuksena erityisesti mainitaan poistumiskehotukseen passiivisesti suhtautuvan henkilön poistaminen toimialueelta[4].

Kieltäytyminen matkalipun esittämisestä mainitaan lain esitöissä erikseen rikoksen tunnusmerkistön täyttävänä tekona.[2]

Kieltäytyminen henkilötietojen esittämisestä on lain esitöissä rajattu pois rikoksen tunnusmerkistön piiristä.[2] Joukkoliikenteessä se voi kuitenkin täyttää joukkoliikenteen tarkastusmaksuista annetun lain 12§ mukaisen tarkastajan tai järjestyksenvalvojan erehdyttämisen tunnusmerkistön, jolloin tuloksena on rikosoikeudellinen seuraamus.[2] Vaikka tässä henkilötietojen esittämisestä kieltäytyminen ei ole rikos, se kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei saa haluamaansa tuotetta tai palvelua. Esimerkiksi ikärajavalvonnasta ei voi poiketa. Rikosepäilyssä poliisi voi käydä toteamassa kohdehenkilön henkilöllisyyden.lähde?

Kohdehenkilön pakeneminen tilanteesta ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista, paitsi silloin, jos kyseessä on joukkoliikenteen liputon matkustaja, jonka kohdalla on ehditty aloittaa liputtomasta matkustamisesta seuraavat toimenpiteet.[2] Myöskään kiinniotetun henkilön pakeneminen tilanteesta ei ole järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista mutta oikeuttaa kenet tahansa pakkokeinolain mukaiseen voimankäyttöön kiinnioton toimeenpanemiseksi.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen kohdistuu muihin kuin viranomaisiin (viitattu 22.1.2023)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi HE 6/1997 vp Kohdat 1.3.1.1§, 1.4.2.6§, (viitattu 22.1.2023)
  3. ↑ Suomen rikoslaki 17 luku 6 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex
  4. ↑ a b Heli Korkka-Knuts, Dan Helenius & Dan Frände: Yleinen rikosoikeus. Helsinki: Edilex Libri & Edita Publishing oy, 2020. ISBN 978-951-37-7852-1. s. 261
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Järjestystä_ylläpitävän_henkilön_vastustaminen&oldid=22187594”