Isopihtihäntä
| Isopihtihäntä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Osaluokka: | Uussiipiset Neoptera |
| Lahko: | Pihtihäntäiset Dermaptera |
| Alalahko: | Eudermaptera |
| Yläheimo: | Forficuloidea |
| Heimo: | Forficulidae |
| Alaheimo: | Forficulinae |
| Suku: | Forficula |
| Laji: | auricularia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Forficula auricularia |
|
| Katso myös | |
Isopihtihäntä (Forficula auricularia ) on kaikkiruokainen hyönteinen. Isopihtihäntä on 1-2 senttiä pitkä ja väriltään kiiltävän ruskea. Jalat ja siivet ovat kellertävät. Takaruumiissa olevat pihdit ovat koirailla paksummat ja hieman kaarevat. Naaraiden pihdit ovat suoremmat ja vaatimattomammat. Pihtihännällä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää.lähde? Lajin koiraalla on kaksi lähes identtistä, täysin toimivaa ja itsenäisesti toimivaa siitintä.[1]
Isopihtihännät syövät hyönteisiä, niiden munia ja kasvin osia. Isopihtihäntä on peto, joka pyydystää kirvoja, toukkia ja hämähäkkejä. Laji viihtyy varjoisissa, viileissä ja kosteissa paikoissa. Pihtihäntiä löytyykin usein esineiden ja listojen alta. Naaras munii syksyllä noin 50 munaa maanalaiseen pesään. Munat kuoriutuvat keväällä. Naaras vahtii pienokaisia noin kuukauden.lähde?
Puutarhassa pihtihännät ovat jossain määrin hyödyllisiä syödessään tuhohyönteisiä, mutta ne syövät myös hyödyllisten petohyönteisten toukkia. Suurina joukkoina esiintyessään ne voivat tuhota kasvimaan satoa ja kukkia. Isopihtihännälle kelpaavat mm. lehtivihannekset, kaalit, juurikkaat, kurkku, hedelmät sekä koristekasveista erityisesti daaliat, neilikat, zinniat ja ruusut.
Sisätiloihin pyrkijöitä voi kokeilla torjua laittamalla hyönteisiä kuivattavaa ainetta (kivituhka, poltettu kalkki, piimaa) sopiviin paikkoihin kylpyhuoneeseen, karmeihin ja kynnyksiin.lähde?
Lajin englanninkielinen nimi on Earwig. Nimi tulee legendasta, jonka mukaan pihtihäntä voi ryömiä ihmisen korvaan ja munia sinne.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Richard Palmer: Evolutionary biology: Caught right-handed
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Isopihtihäntä (Forficula auricularia)
- Ötökkätieto: Isopihtihäntä (Forficula auricularia)
- ITIS: Forficula auricularia (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Forficula auricularia (European earwig) (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Forficula auricularia, European earwig (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Forficula auricularia, the European earwig (englanniksi)