Isopihtihäntä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isopihtihäntä
Earwig on white background.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Pihtihäntäiset Dermaptera
Alalahko: Eudermaptera
Yläheimo: Forficuloidea
Heimo: Forficulidae
Alaheimo: Forficulinae
Suku: Forficula
Laji: auricularia
Kaksiosainen nimi
Forficula auricularia
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Isopihtihäntä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isopihtihäntä Commonsissa

Isopihtihäntä (Forficula auricularia ) on kaikkiruokainen hyönteinen. Isopihtihäntä on 1-2 senttiä pitkä ja väriltään kiiltävän ruskea. Jalat ja siivet ovat kellertävät. Takaruumiissa olevat pihdit ovat koirailla paksummat ja hieman kaarevat. Naaraiden pihdit ovat suoremmat ja vaatimattomammat. Pihtihännällä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää.lähde?

Koiras

Isopihtihännät syövät hyönteisiä, niiden munia ja kasvin osia. Isopihtihäntä on peto, joka pyydystää kirvoja, toukkia ja hämähäkkejä. Laji viihtyy varjoisissa, viileissä ja kosteissa paikoissa. Pihtihäntiä löytyykin usein esineiden ja listojen alta. Naaras munii syksyllä noin 50 munaa maanalaiseen pesään. Munat kuoriutuvat keväällä. Naaras vahtii pienokaisia noin kuukauden.lähde?

Puutarhassa pihtihännät ovat jossain määrin hyödyllisiä syödessään tuhohyönteisiä, mutta ne syövät myös hyödyllisten petohyönteisten toukkia. Suurina joukkoina esiintyessään ne voivat tuhota kasvimaan satoa ja kukkia. Isopihtihännälle kelpaavat mm. lehtivihannekset, kaalit, juurikkaat, kurkku, hedelmät sekä koristekasveista erityisesti daaliat, neilikat, zinniat ja ruusut.

Sisätiloihin pyrkijöitä voi kokeilla torjua laittamalla hyönteisiä kuivattavaa ainetta (kivituhka, poltettu kalkki, piimaa) sopiviin paikkoihin kylpyhuoneeseen, karmeihin ja kynnyksiin.lähde?

Lajin englanninkielinen nimi on Earwig. Nimi tulee legendasta, jonka mukaan pihtihäntä voi ryömiä ihmisen korvaan ja munia sinne. Lajin koiraalla on kaksi lähes identtistä, täysin toimivaa ja itsenäisesti toimivaa siitintä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]