Isokeltasiipi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isokeltasiipi
koiras
koiras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Keltasiivet Lithosiinae
Suku: Lithosia
Laji: quadra
Kaksiosainen nimi

Lithosia quadra
Linnaeus, 1758

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Isokeltasiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isokeltasiipi Commonsissa

Isokeltasiipi (Lithosia quadra) on siilikkäisiin kuuluva, keskikokoinen ja kapeasiipinen yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokeltasiiven sukupuolet ovat täysin erinäköiset. Koiraan etusiivet ovat pohjaväriltään harmaanruskeat, kärjestään tummemmat tai kellertävät ja laajalti kiiltävät. Siiven tyviosa on keltainen ja etureunasta mustanruskea. Takasiivet ovat kellanharmaat, etureunasta tummemman harmaanruskeat. Naaraan etusiivet ovat kirkkaan keltaiset. Niiden keskivaiheilla siiven etu- ja takareunassa on laajat tummanruskeat, sinisen metallinkiiltoiset laikut ja siiven kärjessä on mustanruskeaa väriä. Lepäävällä perhosella siivet menevät osittain päällekkäin, jolloin täplistä näkyy vain kolme. Takasiivet ovat keltaiset, tyveä kohti harmahtavat. Siipiväli on koiraalla 38–46 mm ja naaraalla 39–56 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokeltasiipi on laajalle levinnyt laji, ja sitä tavataan läntisimmästä Euroopasta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella. Suomessa ja muualla Pohjoismaissa isokeltasiipi on eteläinen tulokaslaji, jota tavataan vaihtelevissa määrin vuosittain, mutta pohjoisraja on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan korkeudella. Paikoittain laji on jopa runsas ja ainakin joinakin vuosina Suomessa on myös lisääntyviä populaatioita.[3] Perhosia on lennossa heinäkuun loppupuolelta elokuun puoleenväliin.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

naaras

Isokeltasiipi elää lämpimillä metsänreunoilla ja avoimilla hiekkapohjaisilla mailla, mutta vaeltavia yksilöitä voi tavata hyvin monenlaisissa paikoissa. Perhoset ovat yöaktiivisia, aloittavat lentonsa pimeyden laskeuduttua ja jatkavat lentoa pitkälle aamuyölle. Koiraat lentävät valole, naaraat harvemmin. Päivällä perhonen voi lentää pieniä matkoja häirittynä.[5][3]

Naaras munii noin 250 munaa muutaman kymmenen munan ryhminä puiden kuorille. Toukat kasvavat aluksi hitaasti ja talvehtivat kuorenraoissa. Ne ovat aktiivisia enimmäkseen öisin ja huonolla säällä toukat voivat hakeutua pieniin ryhmiin. Ravinnokseen ne käyttävät jäkäliä, mutta niiden on havaittu syövän myös havununnan (Lymantria monacha) munia ja toukkia. Toukat ovat täysikasvuisia kesäkuun puolivälissä. Kotelo on kotelokopan sisällä kuorenraossa tai sammalen tai jäkälän alla.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää pääasiassa lehtipuiden rungoilla kasvavilla jäkälillä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 344–345
  4. Perhoswiki
  5. Norges sommerfugler (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]