Iris Candelaria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Iris Candelaria (s. 1995) on suomalais-espanjalainen oopperalaulaja, joka on äänialaltaan sopraano.[1][2] Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä espanjalainen.[3]

Candelaria valmistui laulumusiikin kandidaatiksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vuonna 2019 ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta vuonna 2022.[1] Hänen opettajansa Sibelius-Akatemiassa oli Annika Ollinkari-Fagerholm.[2] Lisäksi hän sai opetusta Irina Gavrilovicilta ja osallistui Dale Fundlingin sekä Soile Isokosken mestarikursseille.[4] Candelaria voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 2019 ja sai Havets röst -kilpailussa yleisön palkinnon vuonna 2021. Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa Candelaria voitti Iida Antolan kanssa jaetun[5] ensimmäisen palkinnon sekä yleisön palkinnon vuonna 2023.[1]

Candelaria teki Savonlinnan oopperajuhlilla debyyttinsä Ylipapittaren roolissa Giuseppe Verdin oopperassa Aida.[2] Hänet valittiin kaudelle 2023–2024 Suomen Kansallisoopperaan nuorten laulajien ohjelmassa.[1] Kansallisoopperassa hän esiintyi ensimmäisen kerran Yön kuningattaren roolissa Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilussa. Candelaria esiintyi vuonna 2020 Helsingin juhlaviikoilla pianisti Matleena Nymanin kanssa.[2] Hän on myös vieraillut Urkuyö ja aaria -tapahtumassa sekä Sinfonia Lahden solistina. Hän kuuluu Kulttuurikomppania Eloaan ja on usein esiintynyt sen kanssa[2].[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Iris Candelaria Suomen kansallisooppera ja -baletti, viitattu 7.4.2024
  2. a b c d e Minusta Iris Candelaria, viitattu 7.4.2024
  3. Anne Puumala, Tässä on klassisen musiikin kirkkain nuori tähti – Uskomaton onnenpotku osui kohdalle ja nyt Iris Candelaria, 28, elää todeksi suurta unelmaansa Ilkka-Pohjalainen 24.1.2024, viitattu 7.4.2024
  4. Iris Candelaria Mirjam Helin -laulukilpailu, viitattu 7.4.2024
  5. Samuli Tiikkaja, Lappeenrannan laulukilpailussa voiton veivät Iida Antola ja Iris Candelaria, miesten sarjassa ei valittu voittajaa Helsingin Sanomat 6.1.2023, viitattu 7.4.2024