Interstella 5555: The 5tory of the 5ecret 5tar 5ystem

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Interstella 5555)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Interstella 5555: The 5tory of the 5ecret 5tar 5ystem
Ohjaaja Kazuhisa Takenôchi
Käsikirjoittaja Thomas Bangalter
Cédric Hervet
Guy-Manuel De Homem-Christo
Tuottaja Thomas Bangalter
Guy-Manuel De Homem-Christo
Shinji Shimizu
Säveltäjä Daft Punk
Kuvaaja Fumio Hirokawa
Haruhiko Ishikawa
Leikkaaja Olivier Gajan
Shigeru Nishiyama
Valmistustiedot
Valmistusmaa Japani
Ranska
Tuotantoyhtiö Toei Animation
Daft Life
Ensi-ilta 18. toukokuuta 2003 (Cannes)
28. toukokuuta 2003 (Ranska)
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 4 milj. euroa[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Allmovie

Interstella 5555: The 5tory of the 5ecret 5tar 5ystem on japanilais-ranskalainen anime-musikaalielokuva, joka julkaistiin vuonna 2003. Elokuva perustuu Daft Punkin Discovery-albumiin, joka soi alusta loppuun elokuvan aikana. Elokuvassa ei ole lainkaan dialogia, eikä muutamia ääniefektejä lukuun ottamatta muitakaan ääniä.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kertoo viidestä sini-ihoisesta muusikkohumanoidista. Yksi olennoista on naispuolinen, joka miespuolisen olennon kanssa soittaa yhtyeessä kitaraa, solisti on afrotukkainen olento ja hän soittaa lisäksi syntetisaattoria, rumpalina toimii pienikokoisempi olento.

Elokuvan alussa yhtye soittaa areenalla Daft Punkin ”One More Time” -kappaletta tuntemattomalla planeetalla. Samanaikaisesti jonkin kaltaisessa valvontakeskuksessa kolme olentoa seuraa tätä konserttia, eivätkä noteeraa tuntematonta alusta, joka aloittaa laskeutumisen planeetalle. Aluksen laskeuduttua mustiin pukuihin ja kaasunaamareihin pukeutuneet humanoidit levittäytyvät areenan ympärille. Valvomossa tajutaan, mitä on tapahtunut, ja olennot kiirehtivät antamaan hälytyksen, ja kappale loppuu.

Seuraava kappale on ”Aerodynamic”. Hyökkääjät kaasuttavat areenan katsojat ja yhtyeen, jonka jäsenet menettävät tajuntansa, lukuun ottamatta yhtyeen mieskitaristia, joka kamppailee hyökkääjiä vastaan ja pakenee. Eräs hyökkääjistä ampuu hetken kestäneen takaa-ajon jälkeen häntä varsijousen kaasua sisältäneellä nuolella. Yhtye siirretään alukseen, ja kappale loppuu.

Seuraava kappale on ”Digital Love”. Alussa samankaltainen sininen humanoidi kuin aiemmin nähdyt, tämä samankaltainen humanoidi imuroi kitaran muotoisen aluksensa ulkopintaa. Sisälle alukseen siirryttyään hän alkaa muistella yhtyeen naispuolista jäsentä unessaan, ja ilmenee, että he ovat olleet yhdessä. Seuraavaksi hän herää hälytykseen ja siirtyy aluksen ohjaamoon, jossa aiemmin nähdyn planeetan valvomosta huonokuntoinen valvoja lähettää turvakamerakuvia tapahtuneesta. Välittömästi hän määrittää hyökkääjien sijainnin ja lähtee heidän peräänsä. Seuraavaksi seurataan kaappaajien alusta, jossa yhtyeen jäsenet ovat kapseleissa ja kaappaajat valmistelevat jotakin. Tässä kohtaa esiintyy myös henkilö, jonka kasvoja ei paljasteta mutta kohdasta selviää kuka ilmeisesti on kaiken takana. Alus siirtyy eräänlaisen neljäkkään muotoisen kaksiulotteisen pyörivän portaalin kautta maahan. Jahtaaja havaitsee, että kaappaajien alus katoaa ja seuraa portaaliin. Kaappaajat ilmestyvät kuun vieressä portaalista ja aloittavat laskeutumisen maahan, jonka aikana alus muotoutuu tavallisen matkustajan koneen muotoiseksi ja lentää vuoristoalueella, missä paimenpoika näkee tämän. Seuraavaksi seuraaja siirtyy kuun viereen, ja hänen aluksensa on vaurioitunut. Kaappaajat laskeutuvat kentälle, jossa yhtyeen jäsenten kapselit siirretään hangaariin sisään pukuun pukeutuneen kaappaajien johtajan seuratessa. Seuraajan alus tekee pakkolaskun metsikköön, ja kappale loppuu.

Seuraavaksi alkaa soida kappale ”Harder, Better, Faster, Stronger”. Hangaarista on siirrytty keskukseen, jossa yhtyeen jäsenet kulkevat automaattisella linjastolla. Siinä heidän päälivaatteensa poistetaan, iho värjätään ihmisen ihonvärin mukaiseksi, muistot muunnetaan koneellisesti vastaamaan tavallisen ihmisen muistoja ja tallennetaan cd-levykkeille. Seuraavaksi heidät puetaan ihmisten vaatteisiin, jokaiselle asennetaan lasit, jotka ovat yhteydessä heidän päähänsä. Taustalla esiintyy jälleen mystinen kaappaajien johtaja.

Kun oliot ollaan muutettu tavallisiksi ihmisiksi alkaa soida ”Crescendolls”. Tässä vaiheessa oliot kuljetetaan laboratoriosta parkkipaikalle, jossa he nousevat limusiinin kyytiin. Heidät kuljetetaan levytysstudiolle, jossa heitä odottaa levyttäjä. Heidän annetaan valita itselleen sopivat soittimet ja silloin alkaa ”One More Time” -laulun levytys. Heidät on ilmeisesti tuotu maapallolle vain ainoastaan soittamaan nimenomaista kappaletta. Kappaleen nimi tulee siitä, että olioiden yhtyeen nimi on The Crescendolls. Tässä vaiheessa näkyy nopeutettuna yhtyeen nousu latauslistan ykköseksi.

Silloin alkaa soida rauhallinen kappale nimeltään ”Nightvision”. Viides olio on tullut kaupunkiin rämeiköstä rähjäiseksi ihmiseksi pukeutuneena. Hän näkee mainoksessa ystävättärensä ja alkaa etsiä tätä. Sillä aikaa yhtyeen jäsenet ovat väsyneitä kirjoittamaan nimikirjoituksia, mutta salaperäinen henkilö pakottaa heidät siihen.

Tämän jälkeen yhtyeellä on keikka. He lentävät sinne omalla ilmalaivallaan, minkä jälkeen he alkavat soittaa. Heidän ystävänsä kuitenkin lentää paikalle ja palauttaa kaikkien muiden paitsi naisen muistin, sillä hän ei ehdi tehdä sitä. Tämän jälkeen alkaa takaa-ajo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bagot, Pascal: Daft Punk RFI Musique. 4.8.2003. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]