Indrek Tarand

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Indrek Tarand

Indrek Tarand (3. helmikuuta 1964 Tallinna) on virolainen poliitikko ja Euroopan parlamentin jäsen. Hänen isänsä on Viron entinen pääministeri Andres Tarand ja äitinsä radiotoimittaja Mari Tarand sekä vanhempi veli toimittaja Kaarel Tarand.

Indrek Tarand kävi Tallinnassa keskikoulua numero 21 täydet kymmenen luokkaa vuosina 1971–1982 ja suoritti tutkinnon Tarton yliopistossa historiasta. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan joulukuussa 1982 hän sytytteli toisten kanssa kynttilöitä Julius Kuperjanovin haudalle, minkä vuoksi hänet erotettiin.[1] Vuosina 1983–1985 Tarand suoritti asevelvollisuuttaan Neuvostoliiton asevoimissa. Vuosina 1992–1993 hän opiskeli ulkomailla.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarandin valtakunnanpoliittinen ura alkoi, kun hän oli Viron hallituksen edustaja Narvassa 1993 kuin myös silloisen pääministerin, Mart Laarin avustaja. Myöhemmin hänestä tuli Viron ulkoasiainministeirön kansliapäällikkö, jossa hän jatkoi vuoteen 2002 ajautuen erimielisyyksiin ulkoasiainministeri Kristiina Ojulandia koskevan tapauksen johdosta. Vuonna 2005 osoittautui, että Viron ulkoasiainministeriöstä oli vuotanut neljä tärkeää valtiollista asiakirjaa, joista neljä oli Tarandin hallussa. Pääministeri Andrus Ansip kuitenkin ilmoitti, etteivät asiakirjat olleet merkittäviä siinä mielessä, että ne olisivat voineet vaarantaa Viron mainetta.

Ulkoasiainministeriön jälkeen Tarand työskenteli johtajana Viron pankissa työskennellen samanaikaisesti televisio- ja radiotoimittajana. Hänen kuuluisin lähetyksensä oli vuoden 2006 lopulla Kanal 2 -kanavalla esitetty Viisaampi kuin 5B. Tarand osallistui myös tv-ohjelmaan Tanssii tähtien kanssa, mutta ei menestynyt tanssijana.

Tarandista tuli Viron sotamuseon johtaja vuonna 2005. Vuonna 2007 hänestä tuli Georgian presidentin neuvonantaja uudistuksiin liitten.

Tarand valittiin sitoutumattomana ehdokkaana Euroopan parlamenttiin vuoden 2009 vaaleissa, minkä vuoksi hän erosi museonjohtajan tehtävistä ja aloitti Euroopan parlamentin jäsenenä. Tarand sai vaaleissa yli 102 000 ääntä, mikä oli vain tuhat ääntä vähemmän kuin vaalit voittaneen keskustapuolueen koko äänimäärä yhteensä.[2]

Tarand oli ehdokkaana Viron tasavallan presidentiksi 2011 saaden Riigikogussa 25 ääntä. Hän oli oppositiopuolue keskustapuolueen ehdokas. Presidentiksi valittiin jatkamaan heti ensimmäisellä kierroksella istuva presidentti Toomas Hendrik Ilves 73 äänellä. Hylättyjä ääniä oli kolme. Tarand arvosteli presidentti Ilvestä presidentin roolin minimoinnista ja päätöksenteon keskittymisestä pieniin piireihin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vahtre, Lauri (1999). Meenutusi kadunud maailmast. Tallinna: Avita. pp. 209–210. ISBN 9985201264.
  2. Tarand jyräsi Viron EU-vaaleissa yle.fi. 8.6.2009. Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2014.
  3. Toomas Hendrik Ilves valittiin toistamiseen Viron presidentiksi hs.fi. 29.8.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2014.