Koordinaatit: 27.897°N, 9.127°E

In Aménasin panttivankikriisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
In Aménasin alueen kartta.

In Aménasin panttivankikriisi oli terroristinen hyökkäys In Aménasin syrjäisen öljyntuotantolaitoksen alueelle Algerian aavikolla tammikuussa 2013. Algerian kansallisen kaasuyhtiön, Statoilin ja BP:n omistama kenttä vastasi 10 %:sta Algerian maakaasun tuotannosta. Hyökkäyksen toteutti noin 30 militanttia islamistia, jotka hyökkäsivät ensin kahteen työntekijöitä kuljettaneeseen bussiin ja sitten työntekijöiden asuintiloihin 16. tammikuuta.[1]

Osa työntekijöistä kaapattiin. Monet algerialaiset kuitenkin onnistuivat auttamaan ulkomaalaistyöntekijöitä piilottelemaan kaappauksen ajan. Osa uhreista onnistui pakenemaan turvaan ja hyökkäyksen päätyttyä muutama jäi kateisiin. 17. tammikuuta Algerian armeija sai tietoonsa, että militanttien tarkoituksena oli kaasukentän räjäyttäminen. Samana päivänä kaappaajat yrittivät siirtää panttivankeja asuintiloista kenttäalueelle, ja armeija kohdisti ensimmäisen iskunsa heidän käyttämiinsä kulkuneuvoihin. Kun helikoptereista tulitettiin vihollista, kaappauksen uhreja käytettiin ihmiskilpinä. Kaappaajat myös surmasivat panttivankeja ampumalla.[1]

Illalla 17. tammikuuta päätettyään iskunsa hallituksen joukot vapauttivat asuintiloissa piilotelleet työntekijät. Työntekijöitä oli vielä tämän jälkeen panttivankeina, ja viimeiset iskunsa armeija teki 18. ja 19. tammikuuta. Kriisin aikana surmansa sai 38 kaappauksen uhria ja 29 militanttia. 700 algerialaista ja 100 ulkomaalaista selviytyi. Kansallisuuksista suurin kuolonuhrien määrä oli Japanilla (kymmenen).[1] Lisäksi kuolleiden tai kadonneiden joukossa oli yksi algerialainen sekä ulkomaalaisia Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Norjasta, Malesiasta, Filippiineiltä ja Romaniasta. Myös iskun toteuttamiseen osallistuneet edustivat lukuisia kansallisuuksia – Algeria, Tunisia, Kanada, Egypti, Niger, Mauritania ja Mali. Kolme hyökkääjää saatiin elävinä kiinni.[2]

Tapahtumat liittyivät osaltaan Malin sisäisiin levottomuuksiin ja hyökkäyksen motiivina vaikuttivat länsimaiden tukemat iskut Pohjois-Malin kapinallisia vastaan.[3] Algeriaa kritisoitiin vapautusoperaation toimeenpanosta, sillä sen toiminta oli suoraviivaista eikä ulkomaalaisten panttivankien maiden johtoa informoitu.[4]

Hyökkäyksen tehneet terroristit edustivat Mokhtar Belmokhtarin perustamaa jihadistiryhmää. Belmokhtarin aiempaan toimintaan kuului taisteleminen neuvostojoukkoja vastaan Afganistanissa 1980-luvun lopussa ja johtohahmona toimiminen Islamilaisen Maghrebin Al-Qaidassa (AQIM). Belmokhtar lähti AQIM-järjestöstä sisäisten riitojen johdosta 2012.[5]

  1. a b c Angelique Chrisafis, Julian Borger, Justin McCurry & Terry Macalister: Algeria hostage crisis: the full story of the kidnapping in the desert The Guardian. 25.1.2013. Viitattu 23.8.2015. (englanniksi)
  2. Algeria siege: 37 foreigners died, PM says BBC News Africa. 21.1.2013. Viitattu 23.8.2015. (englanniksi)
  3. Algerian sieppaajat jahtasivat ulkomaalaisia HS.fi. 21.1.2013. Viitattu 23.8.2015.
  4. Tolonen, Anu: Länsimaat kritisoivat Algeriaa SVT.se. 21.1.2013. Viitattu 23.8.2015.
  5. Profile: Mokhtar Belmokhtar BBC News Africa. 15.6.2015. Viitattu 23.8.2015.