Hotelli InterContinental Helsinki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hotelli Scandic Park

Hotelli InterContinental (nimi vuodesta 2000 Scandic Continental ja nykyisin Scandic Park Helsinki) on Helsingissä Mannerheimintien varrella vastapäätä Hesperian puistoa sijaitseva vuonna 1972 avattu hotelli. Hotellin rakennutti Finnairin omistama Nordic Hotell ja yhdeksänkerroksisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu. Samana vuonna 1972 hotellin viereen valmistui myös Hotelli Hesperia. Molemmat hotellit olivat Helsingissä 1973 ja 1975 pidettyjen ETYK-kokousten vieraiden majapaikkoina.[1][2]

Hotellihankkeen taustalla olivat suomalainen lentoyhtiö Finnair, yhdysvaltalaisen Pan Am -lentoyhtiön omistama InterContinental-hotelliketju ja yhteistyökumppaniksi ryhtynyt suomalainen osuusliike OTK. Helsinkiin haluttiin saada kansainvälinen loistohotelli amerikkalaisia turisteja varten sen jälkeen kun Finnar oli 1960-luvulla avannut uusia reittilentoyhteyksiä Pohjois-Amerikkaan. Hanketta pidettiin niin kiireellisenä, että hotellin perustustyöt aloitettiin keväällä 1969 jo puoli vuotta ennen rakennusluvan myöntämistä.[3] Hotelli InterContinental avattiin 15. tammikuuta 1972. Hotellissa oli alkujaan 293 huonetta, lisäsiiven valmistuttua elokuussa 1984 niitä oli 555. Vuodepaikkoja oli noin 1100. Intercontinental oli pitkään Suomen ja Pohjoismaiden suurin hotelli.[4][5] Hotellin sisustuksen suunnittelijoihin kuului muun muassa Ilmari Tapiovaara. Hotellissa sijaitsi myös Finnairin terminaali ja toimipiste. [1]

Hotellissa on nykyisin 523 huonetta, baari, ravintola, kokoustiloja, uima-allas ja kuntohuone.[6]

Alueen varhaisempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisten hotellien kortteli vuonna 1954 nähtynä Töölönkadun puolelta. Vasemmalla näkyvässä rakennuksessa toimi tuolloin Töölön kirjasto. Taustalla Suomen Sokerin pääkonttori ja sen vasemmalla puolella Töölön sokeritehtaan savupiippu. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat.
Mannerheimintie 46 vuonna 1953. Nykyisen hotellin paikalla sijainneet vanhat puurakennukset olivat tuolloin puhtaanapitolaitoksen hallussa. Kuvannut Börje Dilén, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat

Nykyisten Scandic Parkin ja viereisen Crowne Plazan paikkeille, kaupunkiin johtaneen tien varrelle mutta silloin vielä selvästi kaupungin ulkopuolelle, rakennettiin 1700-luvun lopulla sotilassairaala ja varasto. Myöhemmin, Venäjän vallan aikana alueelle rakennettiin kasarmeja tykistöä varten, ja alue tuli tunnetuksi nimellä Tykistöpiha (ruots. Artillerigården)[5], mihin yhä viittaa läheisen Tykistökadun nimi.[7] Suomen itsenäistyttyä Helsingin kaupunki osti alueen rakennuksineen[8], jotka samoihin aikoihin olivat jo jäämässä keskelle Töölön uutta kerros­talo­kaupungin­osaa. Tämän jälkeen suurin osa Tykistöpihan vanhoista rakennuksista oli pitkään kaupungin puhtaana­pito­laitoksen käytössä.[5][8] Korttelin pohjoislaidalla, nykyisen Crowne Plazan tontilla Kivelänkadun varressa sijainnut kivirakennus toimi kuitenkin aluksi lastentarhana, myöhemmin vuodesta 1937 lähtien Töölön kirjastona, kunnes alueen koko vanha rakennuskanta vuonna 1968 purettiin paikalle rakennettavien hotellien tieltä.[5]

Aiemmin kulttuurirakennusten sijoituspaikaksi kaavaillun Tykistöpihan korttelin kaavoitus suurhotelleille herätti aikanaan arvostelua. Hankkeella oli kuitenkin Helsingin kaupunginjohdon vahva tuki ja kaupunginvaltuustossa sitä vastustivat pelkästään SKDL ja TPSL. Väitettiin, että edistysmielisen osuustoimintaliikkeen järjestö OTK oli otettu mukaan hankkeeseen, jotta sille saataisiin sosiaalidemokraattien tuki.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 70-luvulta päivää - katsauksia menneeseen 15.8.2012 : Hotellihistoriaa
  2. Helsingin hotellit täyttävät vuosia, Helsingin Uutiset 14.3.2012
  3. a b Vilhelm Helander, Mikael Sundman: Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista 1970, s. 45–48. WSOY, Helsinki–Porvoo 1970.
  4. Guinness suuri ennätyskirja 1996, s. 81. Helsinki Media, Helsinki 1995.
  5. a b c d Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Kirjasto kasakoiden kortteliin”, Töölön tullin molemmin puolin, s. 14. Helsingin sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  6. Scandic Park Helsinki hotellin tiedot
  7. Helsingin kadunnimet, s. 142–143. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Teoksen verkkoversio.
  8. a b Eino E. Suolahti: ”Töölön villat”, Helsingin neljä vuosisataa, s. 210. Otava, 1972.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]