Hongze
| Hongze 洪泽湖 |
|
|---|---|
 Hongze satelliittikuvassa. |
|
| Valtiot | Kiina |
| Paikkakunta | Jiangsu |
| Koordinaatit | |
| Laskujoki | Keisarinkanava |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 15 m |
| Pituus | 63 km |
| Leveys | 53 km |
| Pinta-ala | 1 960 km² |
| Tilavuus | 3 040 hm3 |
| Suurin syvyys | 5,5 m |
 Hongze |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hongze (yksink.: 洪泽湖; perint.: 洪澤湖; pinyin: Hóngzé Hú) on järvi Itä-Kiinassa Jiangsun maakunnssa lähellä Anhuin vastaista rajaa. Järvi on Huaijoen laakson varrella ja kananvien kautta järveltä on yhteyksiä myös muualle. Järvellä harjoitetaan vesiviljelyä ja se on myös merkittävä muuttolintujen pysähdyspaikka. Kooltaan järvi on Kiinan makeavetisistä järvistä neljänneksi suurin.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongze sijaitsee Itä-Kiinan Jiangsun maakunnassa lähellä Anhuin vastaista rajaa Huaijoen laakson varrella. Hongzen pinta-ala on noin 1 960 km².[1] Pinta-alaltaan järvi on Kiinan makeavetisistä järvistä neljänneksi suurin. Järvi on kuitenkin suhteellisen matala. Järven syvin kohta on vain 5,5 metriä. Merenpintaan nähtynä järvi on myös matalalla vain 12,25 metrin korkeudessa. Järveen laskee useita jokia, joista suurin on Huai. Huai laskee edelleen pois järvestä liittyen lopulta Jangtsejokeen järvestä etelään. Sittemmin rakennettujen kanavien kautta järvi on yhteydessä myös Keisarinkanavaan ja Itä-Kiinan mereen. Järven tulvimisen hallitsemseksi ja veden uusimiseksi on myös rakennettu useita laskukanavia, patoja ja pengeryksiä. Järven vedellä pyöritetään vesivoimaloita ja vettä käytetään Jiangsun maakunnan maatalousalueiden keinokasteluun. Järvellä on myös öljyntuotantoa.[2] Järven mataluuden takia suurta osaa järvestä voivat käyttää vain pienemmät veneet.[1]
Järvellä on runsas eläimistönsä ja kasvistonsa. Järvellä on suuri merkitys pysähdyspaikkana talvisille muuttolinnuille, joita tavataan 143 eri lajia. Joihinkin Kiinassa suojeltuihin lajeihin lukeutuvat esimerkiksi mantšuriankurki, harmaahaikara ja isotrappi. Osa järven luoteisrannikosta Sihongissa kuuluu kosteikkojen suojelualueeseen. Vesiviljelyn kannalta Hongze kuuluu Kiinan huomattavimpien makeanveden järvien joukkoon. Järvellä kasvatetaan esimerkiksi ahvenia, ankeriaita, villasaksirapuja, katkarapuja ja vesikastanjaa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongze sai nykyisen nimensä Kiinan Sui-dynastian keisari Yangdilta (604–617/618). Järvi oli alun perin paljon nykyistä pienempi ja Huaijoki ei aikanaan edes laskenut järveen. Vielä 900-luvulla joki kulki jäven eteläpuolella. Järvi yhdistettiin jokeen kanavilla Song-dynastian kaudella 1000-luvulla osana Kaifengin ja Huai’anin välistä kanavajärjestelmää. Tarkoituksena oli helpottaa hyvin matalalla joella purjehdusta.[1] Nykyisessä koossaan järvi muodostui vuonna 1194, jolloin Keltaisenjoen virtausvälä muuttui siten, että Huai menetti laskujokensa. Vesi tulvi Hongzejärveen[2] peittäen alleen suuren osan aikaisemmin tuottoisaa maatalousaluetta.[1] Sittemmin järvi yhdistettiin kanavilla Itä-Kiinan merelle ja Keisarinkanavalle.[2]
Järvi tulvi edelleen usein yli äyräidensä. Tulvimista vähentänyt Subein kanava rakennettiin 1930-luvulla ja sitä laajennettiin vuosina 1951–1952.[1] Kuivana kautena vuonna 2000–2001 järven vedenpinta laski huomattavasti ja vaikeutti vesiliikenteen liikkumnista. Pahimmillaan järven pinta laski kahdella sentillä päivässä. Nykyisin järven seutu on merkittävä matkailukohde maisemiensa ja paikallisen ruuan ansioista. Matkailijoita vetää paikalle esimerkiksi vuosittain järjestettävät rapufestivaalit.[2]