Hevonlinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä Hevonlinnan harjun näkötornista elokuussa 2018.

Hevonlinna on harjumuodostuma ja ulkoilualue Tl Koskella Varsinais-Suomessa.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevonlinnan harju on osa Säkylän–Mellilän harjujaksoa mutta on pinnanmuotona pikemminkin reunamuodostuma. Siihen liittyy kaksi suppakuoppaa, joista toiseen muodostunut laskujoeton harjujärvi Hevonlinnanjärvi. Reunamuodostuman pohjoinen eli jäätikön puoleinen reuna on jyrkkä ja sen alla on noin sadan metrin pituinen lähdealue. Harjun rinteessä erottuu rantaterasseja ja rantakivikkoja. Harjulla on ollut merkitystä sekä opetus- että ulkoilukohteena, pohjavesialueena että soranottoalueena. [1][2]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjua on sen nimen perusteella arveltu myös rajavarustukseksi maakuntien rajalla ja harjua pitkin kulkee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritelty historiallinen Huovintie, joka Koskella ja Mellilässä on edelleen käytössä pääosin sorapintaisena osaksi yleisenä ja osaksi yksityisenä tienä.[3][4] Harjulla sijaitseva Hevonlinnanotsa on Varsinais-Suomen ja Satakunnan historiallisten maakuntien rajapaikka[5] ja 2010-luvulla rajapaikkana Tl Kosken kunnan ja Loimaan kaupungin, aiemmin Mellilän kunnan välillä[2].

Ulkoilualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tl Kosken kunnalla on harjulla ulkoilukeskus, johon liittyvällä ulkoilualuella on muun muassa ulkoiluratoja, näkötorni, laavu ja frisbeegolf-rata.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suominen 1989:5-14.
  2. a b Hevonlinna Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.8.2018.
  3. Suominen 1989:8-9.
  4. Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Oja, Aulis: Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot, s. 21. Helsinki: , 1955.
  6. Hevonlinnan ulkoilukeskus Kosken Tl kunta. Viitattu 27.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]