Herman Spöring nuorempi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Herman Dietrich (Diedrich) Spöring nuorempi (n. 1733tammikuu 1771) oli suomalainen kasvitieteilijä ja kelloseppä. Hän osallistui James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle ja oli siten ensimmäinen suomalainen, joka kävi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoren Spöringin elämästä tiedetään hyvin vähän, hänestä ei ole olemassa asiakirjoja tai kuvaa. Hänen isänsä oli Turun akatemian lääketieteen professori Herman Spöring vanhempi, joten poika sai oletettavasti hyvät lähtökohdat akateemiselle uralle. Isä oli syntynyt Tukholmassa, opiskellut ulkomailla ja valmistunut lääketieteen tohtoriksi Harderwijkissä Hollannissa. Spöringin äiti oli Hedvik Ulrik Meurmann. Pariskunnan kahdeksasta lapsesta vain kaksi oli elossa isän kuollessa vuonna 1747.

Spöring nuoremman tiedetään opiskelleen valmistavan koulun jälkeen Turussa lääketiedettä vuosina 1745 ja 1746, mahdollisesti aina vuoteen 1753 asti, jolloin hän matkusti Uppsalaan jatkaakseen opintojaan. Carl von Linnén ansiosta hän kiinnostui kuitenkin luonnontieteistä, vaikka ei niitä tiettävästi opiskellut. Mahdollisesti 1755 hän lähti merille, myöhemmin hän asettui Lontooseen ja toimi siellä kelloseppänä. Hän myös toimi Englannissa asuvan ruotsalaisen kasvitieteilijän Daniel Solanderin sihteerinä.

Cookin retkikunnan jäsen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun James Cook aloitti 26. elokuuta 1768 ensimmäisen tutkimusmatkansa Endeavour-laivalla, lähti retkikunnan 94 jäsenen mukaan tarkoin valittu joukko tiedemiehiä. Yksi heistä oli Daniel Solander. Näin myös Spöring sai tilaisuuden osallistua Cookin tutkimusmatkalle, sillä Solander katsoi tarvitsevansa sihteeriä myös matkan aikana.

Matkan aikana Spöring avusti Solanderia luonnontieteellisten havaintojen teossa. Hän oli taitava piirtäjä, joten hänen vastuulleen tuli myös tutkimusmatkan tieteellinen dokumentointi, varsinkin piirtäjä Alexander Buchanin kuoltua. Kellosepän taitojaan Spöring pääsi hyödyntämään, kun piti korjata matkalle mukaan otettuja laitteita kuten tahitilaisten hajottamaa kvadranttia, jolla mitattiin Venuksen liikkeitä maan ja auringon etäisyyden laskemiseksi planeetan kulkiessa auringon editse 3. heinäkuuta 1769.

Spöring kävi Cookin retkikunnan mukana mm. Tahitilla, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Matkan loppupuolella Spöring sairastui punatautiin ja kuoli melko pian Jakartasta lähdön jälkeen laivalla tammikuussa 1771. Hänet haudattiin Intian valtamereen 300 kilometrin päähän Joulusaaresta, kohtaan noin 10 astetta eteläistä leveyttä ja 103 astetta itäistä pituutta. Kapteeni Cook merkiksi laivan lokikirjaan seuraavan tiedon: "Departed this Life Mr Sporing a Gentleman belonging to Mr Bank's retinue." ("Elämästä erkani hra Sporing, hra Banksin seurueeseen kuulunut herrasmies"). Mainittu Banks oli retkikunnan mukana kahdeksanhenkisen seurueensa kanssa ollut varakas lontoolainen luonnotieteiden harrastaja Sir Joseph Banks, Daniel Solanderin ystävä.

Spöringin Cookin retkellä tekemiä piirroksia säilytetään British Libraryn tiloissa. British Museumin kokoelmissa on myös hänen tekemikseen tunnistettuja luonnoksia sekä Solanderin nimiin merkittyjä mutta ilmeisimmin Spöringin laatimia käsikirjoitustekstejä.

Spöringin mukaan on nimetty ainakin kaksi katua Australiassa, yksi pääkaupungissa Canberrassa. Toinen taas on Townsvillen kaupungissa[1] James Cook -yliopiston kampusalueen osassa, jossa sijaitsee luonnontieteellisen tiedekunnan rakennuksia. Uuden Seelannin pohjoissaaren itärannan Tolaganlahdella on kapteeni Cookin Spöringin mukaan nimeämä pieni saari, muutama sata metriä leveä ja alle kilometrin mittainen. Saaren nykyinen maorinkielinen nimi on Pourewa. Turun Rettigin palatsin seinässä on Spöringin muistomerkki, jossa on tältä saarelta tuotu kivi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finnish Road & Street Names - Australia Suomen sukututkimusseuran verkkosivut. Viitattu 22.2.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Löytönen, Markku (toim.): Suomalaiset tutkimusmatkat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-951-746-774-2. ss. 21 - 27.
  • Klinge, Matti (päätoim.): Suomen kansallisbiografia 9 (Siltanen - Tott). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. ss. 243 - 244.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]