Hentokatkero
| Hentokatkero | |
|---|---|
 Hentokatkero kuvattuna Sveitsissä. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Katkerokasvit Gentianaceae |
| Tribus: | Gentianeae[1] |
| Suku: | Partakatkerot Comastoma |
| Laji: | tenellum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Hentokatkero (Comastoma tenellum) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava vuoristoseutujen ja arktisten alueiden yksivuotinen kasvi. Suomessa hentokatkero on hyvin harvinainen ja luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu laji.[3] Hentokatkero luokitellaan partakatkeroihin, sitä ennen ripsikatkeroiden eli ketokatkeroiden (Gentianella) sukuun.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentokatkero on 5–15 cm korkea, tyvestä haarova hentovartinen kasvi. Varren nivelvälit ovat pitkiä. Aluslehdet ovat vastapuikeita, ylemmät lehdet puikeita. Lehdet ovat pienikokoisia. Hyvin pitkäperäiset kukat ovat yksittäin varren ja haarojen latvassa. Kukan verhiö on lähes tyveen asti erilehtinen, neljäliuskainen ja pullea. Verhiön liuskat ovat puikeita, ulommat sisempiä hiukan leveämpiä. Teriön nielun suu on ripsiliuskainen. Hentokatkero kukkii himmeän sinipunaisin kukin heinä-elokuussa.[4] Laji tuottaa mitä ilmeisimmin siemenpankin, sillä sitä ei tavata joka vuosi samoilla kasvupaikoilla.[5]
Samoilla kasvupaikoilla tavattava tunturikatkero (Gentiana nivalis) muistuttaa hentokatkeroa, mutta sen kukka on tummemman sininen ja verhiö viisiliuskainen.[5]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentokatkeroa tavataan sekä vuoristoseuduilla että pohjoisilla arktisilla alueilla. Euroopassa sitä tavataan Fennoskandian tuntureilta, Islannista, Pyreneiltä, Alpeilta ja Karpaateilta. Se on levinnyt laajalle myös Keski-Aasian vuoristoseuduilla ja Pohjois-Siperian arktisissa osissa. Pohjois-Amerikassa hentokatkeroa kasvaa Alaskassa, Pohjois-Kanadassa sekä Kalliovuorten eteläosassa.[6] Suomessa hentokatkeroa tavataan vain Enontekiöllä Kilpisjärven alueella, erityisesti Saanalla.[5][7]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentokatkero suosii avoimia kasvupaikkoja. Suomessa sitä tavataan ala- ja keskipaljakalla kalkkipitoisilta tunturiniityiltä ja -kankailta.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Väre, Henry: Hentokatkero. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 161–162.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stevens, P. F.: Gentianaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 31.3.2021.
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Hentokatkero – Comastoma tenellum Viitattu 8.12.2020.
- ↑ Suomen ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 336.
- ↑ a b c d Väre 1997, s. 161–162.
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran: Lappgentiana Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.8.2007. (ruotsiksi)
- ↑ Uhanalaiset katkerot etsintäkuulutetaan SYKE. Viitattu 18.8.2007. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||