Hedelmätiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adrian Diel loi hedelmätieteen perustan.

Hedelmätiede eli hedelmäoppi eli pomologia (lat. pomum, hedelmä ja kreik. logos, tieto)[1] on hedelmiä ja marjoja tuottavia kasvilajeja, niiden lajikkeita, ominaisuuksia ja viljelyä tutkiva ja kuvaileva tiede.[2]

Keski-Euroopassa keskityttiin 1800-luvulla eri lajikkeiden yksityiskohtaiseen muoto-opilliseen kuvailuun. Tunnettuja tutkijoita olivat esimerkiksi saksalaiset Adrian Diel (1756–1839) ja Eduard Lucas (1816–1882). Diel loi hedelmätieteen perustan ja Lucas kehitti uusia jalostustapoja 1860 perustamassaan opistossa.[3][4] Sittemmin hedelmätieteen tutkimus keskittyi hedelmäkasvien ja hedelmien kasvuun ja laatuun vaikuttavien tekijöiden sekä tarvittavien viljelytapojen selvittelyyn.[3]

Pomologi on hedelmien ja niiden viljelyn tutkija tai asiantuntija.[5] Suomen ensimmäinen pomologi oli Alexandra Smirnoff. Hän tutki Suomen oloissa kasvatettavaksi soveltuvia hedelmälajikkeita ja kirjoitti muun muassa teoksen Suomen pomologiian käsikirjan, joka julkaistiin 1894. Valtion pomologin virka perustettiin 1896 ja tämän työnä oli hedelmänviljelyn ohjaaminen ja tutkiminen Suomessa. Virkaa hoitivat Ben Walter Heikel, Björn Lindberg ja viimeisenä Olavi Collan. Valtion pomologin virka yhdistettiin Lepaan puutarhaopiston hedelmänviljelyn lehtorin virkaan ja lakkautettiin 1932.[6]

Merkittäviä suomalaisia pomologeja ovat olleet 1920-luvulta 1950-luvulle vaikuttanut Olavi Meurman ja 1950-luvulta 2000-luvulle alalla toimineet Aapo Leskinen, Jaakko Säkö ja Anssi Krannila.[7] Suomalaisia hedelmätieteellisiä koetarhoja ovat olleet professori Carl Reinhold Sahlbergin 1849 Yläneelle Pöytyälle perustama Huvitus-niminen hedelmätarha, vuoteen 1935 Lepaan puutarhaopiston yhteydessä toiminut Hinnonmäen koeasema ja vuonna 1935 Piikkiön Yltöisiin perustettu Maatalouskoelaitoksen puutarhaosasto, josta myöhemmin tuli Puutarhantutkimuslaitos.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aikio, Annukka (toim.) & Vornanen, Rauni (uusinut): Uusi sivistyssanakirja, s. 489. 7. painos. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-06288-3.
  2. Facta. Osa 3, palsta 394, hakusana hedelmätiede. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-01480-X.
  3. a b c Uusi tietosanakirja. Osa 16, palsta 49–50, hakusana pomologia. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
  4. Uusi tietosanakirja. Osa 12, palsta 938–939, hakusana Lucas, Eduard. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  5. Nurmi, Timo, ym.: Gummeruksen suuri sivistyssanakirja, s. 346. 5. painos. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-5863-4.
  6. Uusi tietosanakirja. Osa 16, palsta 49, hakusana pomologi. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
  7. Pomologian kerho 2021. Dendrologian Seura. Viitattu 6.6.2021.