Harri Mantila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Harri Eerik Mantila (s. 30. marraskuuta 1958[1]) on suomalainen kielitieteilijä. Hän on Oulun yliopiston toinen tämänhetkinen suomen kielen professori [2]. Mantila on toiminut vuodesta 2014 lähtien Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan koulutusdekaanina.[3] Vuosina 2000–2009 Mantila toimi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana.[4]

Kielentutkimuksessa Mantila on erikoistunut sosiolingvistiikkaan ja murteidentutkimukseen, ja hän jatkaa täten apulaisprofessori Matti Pääkkösen aloittamaa murteidentutkimuksen traditiota Oulun yliopiston suomen kielen oppiaineessa.[5] Muita Mantilan kiinnostuksenkohteita ovat vähemmistökielet, kielipolitiikka, tekstintutkimus sekä suomen ja unkarin sukukieliyhteys[1].

Kielentutkimuksen lisäksi Mantila on julkaissut paljon suomen kielen tutkimusta popularisoivia lehtijuttuja ja artikkeleita. Vuonna 2011 julkaistiin Mantilan ja Vesa Heikkisen teos Kielemme kohtalo, jossa käsitellään suomen kieleen liittyviä uskomuksia.[6]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[7]

Omia julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjois-Parkanon murteen ikä- ja sukupuoliryhmittäinen variaatio. Analyysi kielenpiirretasolla (suomen kielen pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto, 1983[8])
  • Pohjois-Parkanon murteen dialektaalinen variaatio (lisensiaatintutkielma, Oulun yliopisto, 1987)
  • Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna. Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa (väitöskirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992)
  • Suomen ja unkarin nominaalisten verbimuotojen kontrastiivista syntaksia ja semantiikkaa (Jyväskylän yliopisto, 1997)
  • Harri Mantila & Matti Pääkkönen: Oulun seudun murteen vokaalisto. Historia, muutos ja variaatio (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010)
  • Vesa Heikkinen & Harri Mantila: Kielemme kohtalo (Gaudeamus, 2011)

Toimituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesa Heikkinen, Harri Mantila & Markku Varis (toim.): Tuppisuinen mies. Kirjoituksia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998)
  • Harri Mantila, Merja Karjalainen & Jari Sivonen (toim.): Merkityksen ongelmasta vähemmistökielten oikeuksiin. Juhlakirja professori Helena Sulkalan 60-vuotispäivänä (Oulun yliopisto, 2007)
  • Harri Mantila & Helena Sulkala (toim.): Planning a new standard language: Finnic minority languages meet the new millennium (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010)
  • Harri Mantila, Maija Saviniemi ja Niina Kunnas (toim.): Oulu kieliyhteisönä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019[9])

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Brunni, Sisko et al.: Kuinka mahottomasti nää tekkiit. Juhlakirja Harri Mantilan 60-vuotispäivän kunniaksi, s. 3–5. Oulu: Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta, 2018. ISBN 978-952-62-2111-3.
  2. Henkilökunta | Suomen kieli www.oulu.fi. Viitattu 11.3.2019.
  3. Hallinto www.oulu.fi. Viitattu 11.3.2019.
  4. Mantila, Harri: Yhdeksän vuotta suomen kielen lautakunnan johdossa. Kielikello, 2009, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
  5. Saviniemi, Maija: Puoli vuosisataa oululaista fennistiikkaa. Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine 50 vuotta, s. 81. Oulu: Oulun yliopisto, 2016. ISBN 978-952-62-1211-1.
  6. Vesa Heikkinen & Harri Mantila: Kielemme kohtalo Gaudeamus. 7.4.2011. Viitattu 11.3.2019.
  7. Harri Mantila: List of publications (Oulun yliopisto) (viitattu 21.12.2018)
  8. finna.fi (viitattu 21.12.2018)
  9. finna.fi (viitattu 21.12.2018)