Harri Mantila
Harri Eerik Mantila (s. 30. marraskuuta 1958[1]) on suomalainen kielitieteilijä ja emeritusprofessori. Hän toimi Oulun yliopistossa suomen kielen professorina vuosina 1996–2020 [2][3]. Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan koulutusdekaanina Mantila toimi vuosina 2014–2020.[4] Vuosina 2000–2009 Mantila toimi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana.[5]
Kielentutkimuksessa Mantila on erikoistunut sosiolingvistiikkaan ja murteidentutkimukseen, ja hän jatkaa täten apulaisprofessori Matti Pääkkösen aloittamaa murteidentutkimuksen traditiota Oulun yliopiston suomen kielen oppiaineessa.[6] Muita Mantilan kiinnostuksen kohteita ovat vähemmistökielet, kielipolitiikka, tekstintutkimus sekä unkarin kieli [1].
Kielentutkimuksen lisäksi Mantila on julkaissut paljon suomen kielen tutkimusta popularisoivia lehtijuttuja ja artikkeleita. Vuonna 2011 julkaistiin Mantilan ja Vesa Heikkisen teos Kielemme kohtalo, jossa käsitellään suomen kieleen liittyviä uskomuksia.[7]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omia julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjois-Parkanon murteen ikä- ja sukupuoliryhmittäinen variaatio. Analyysi kielenpiirretasolla (suomen kielen pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto, 1983[9])
- Pohjois-Parkanon murteen dialektaalinen variaatio (lisensiaatintutkielma, Oulun yliopisto, 1987)
- Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna. Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa (väitöskirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992)
- Suomen ja unkarin nominaalisten verbimuotojen kontrastiivista syntaksia ja semantiikkaa (Jyväskylän yliopisto, 1997)
- Harri Mantila & Matti Pääkkönen: Oulun seudun murteen vokaalisto. Historia, muutos ja variaatio (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010)
- Vesa Heikkinen & Harri Mantila: Kielemme kohtalo (Gaudeamus, 2011)
Toimituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vesa Heikkinen, Harri Mantila & Markku Varis (toim.): Tuppisuinen mies. Kirjoituksia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998)
- Harri Mantila, Merja Karjalainen & Jari Sivonen (toim.): Merkityksen ongelmasta vähemmistökielten oikeuksiin. Juhlakirja professori Helena Sulkalan 60-vuotispäivänä (Oulun yliopisto, 2007)
- Harri Mantila & Helena Sulkala (toim.): Planning a new standard language: Finnic minority languages meet the new millennium (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010)
- Harri Mantila, Maija Saviniemi ja Niina Kunnas (toim.): Oulu kieliyhteisönä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019[10])
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sisko Brunni et al. (toim.): Kuinka mahottomasti nää tekkiit. Juhlakirja Harri Mantilan 60-vuotispäivän kunniaksi (Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta, 2018)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Brunni, Sisko et al.: Kuinka mahottomasti nää tekkiit. Juhlakirja Harri Mantilan 60-vuotispäivän kunniaksi, s. 3–5. Oulu: Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta, 2018. ISBN 978-952-62-2111-3.
- ↑ Henkilökunta | Suomen kieli www.oulu.fi. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta Facebookissa facebook.com. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Hallinto www.oulu.fi. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Mantila, Harri: Yhdeksän vuotta suomen kielen lautakunnan johdossa. Kielikello, 2009, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Saviniemi, Maija: Puoli vuosisataa oululaista fennistiikkaa. Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine 50 vuotta, s. 81. Oulu: Oulun yliopisto, 2016. ISBN 978-952-62-1211-1.
- ↑ Vesa Heikkinen & Harri Mantila: Kielemme kohtalo Gaudeamus. 7.4.2011. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Harri Mantila: List of publications (Oulun yliopisto) (viitattu 21.12.2018)
- ↑ finna.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 21.12.2018)
- ↑ finna.fi (viitattu 21.12.2018)
|
