Harmageddonin taistelu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kristillistä maailmanlopun tapahtumaa. Muut merkitykset täsmennyssivulla Armageddon.

Raamatun mukaan Jumalan viholliset kerääntyvät Pedon kanssa viimeiseen suureen taisteluun (Ilm 16:16). Nimi Harmageddon liittyy suoranaisestiselvennä ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Sanaa käytetään erityisesti siitä tilasta eli tilanteesta, johon ”koko asutun maan kuninkaat” kootaan Jumalaa ja hänen Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevaa valtakuntaansa vastaan.

Paikasta käytetään eri käännöksissä muotoa Harmageddon (KR-92, UTN) tai Armageddon (Il 16:14, 16, KR-1776, AT, KJ, JB, RS, TEV). Ilmestyskirjan kertomuksen mukaan maan kuninkaiden yhtyneet joukot kootaan ”paikkaan [eräs kreikk. sanan to′pos muoto], joka hepreaksi on nimeltään "Har-Magedon"" (Il 16:16). Raamatussa sana to′pos voi tarkoittaa kirjaimellista paikkaa (Mt 14:13, 15, 35), jonkun mahdollisuutta eli ”tilaisuutta” (Ap 25:16) tai kuvaannollista valta-aluetta, tilaa eli tilannetta (Il 12:6, 14). Tekstiyhteyden mukaan ”paikka”, johon maan yhtyneet sotavoimat marssivat, viittaa viimeksi mainittuun merkitykseen.lähde?

Harmageddonin nimellä (heprean sanoista ”Har” eli vuori, ja ”Megiddo” eli Megiddon-vuori) lienee vuori nykyisessä Israelissa, jossa pronssikaudella sijaitsi linnoituskaupunki[1]. Se sijaitsi kauppareittien risteyksessä, joten sen tärkeyden takia siitä on mainintoja Egyptin kirjoituksissa sekä Raamatussa. Se sijaitsee nykyisessä Israelissa Afulan kunnassa (38 900 asukasta[2]) ja sinne voi ajaa valtatie 66:tta pitkin[3].

Megiddon muinaiset taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinainen Megiddo sijaitsi pronssikaudella Egyptin ja syyrialais-babylonialaien vaikutusalueen rajalla, joten sen hallinnasta käytiin useita ankaria taisteluja. Egyptiläiset Thutmosis III:n joukot voittivat siellä syyrialais-palestiinalaisen liittokunnan vuonna 1478 eaa., ja Juudan kuningas Joosia pyrki siellä pysäyttämään faarao Nekhon joukot 600-luvulla eaa. Joosia kuitenkin hävisi taistelun. Tapahtuman katsotaan vaikuttaneen syvästi Raamatun kirjoittajiin ja nostaneen linnoituksen paikaksi, jossa tulee tapahtumaan maailmanhistorian loppuselvittely.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 65. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
  2. Afulan kunta: עיריית עפולה, viitattu 24.8.2010.
  3. Goolge Maps: Megiddo, Israel, viitattu 24.8.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.