Hakaniemen silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1961 rakennettua siltaa. Sen korvanneesta sillasta on artikkeli Uusi Hakaniemensilta.
Hakaniemen silta
Silta kuvattuna itäpuolelta vuonna 2020.
Silta kuvattuna itäpuolelta vuonna 2020.
Ajokaistoja 2+2
Ylittää Siltavuorensalmen
Sijainti Helsinki
Ylläpitäjä Helsingin kaupunki
Siltatyyppi jännitetty laattapalkkisilta
Pisin jänneväli 38 m
Pituus 390 m
Leveys 23 m
Avattu liikenteelle 27. lokakuuta 1961
Suljettu 20. toukokuuta 2024
Purettu 2024
Koordinaatit 60°10′38.4″N, 024°57′27.0″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hakaniemen silta (vuosina 2016–2024 Hakaniemensilta,[1] sittemmin myös vanha Hakaniemensilta[2][3][4]) oli Helsingin kantakaupungissa sijainnut tieliikennesilta, joka johti Siltasaaresta Kruununhakaan Siltavuorensalmen yli. Sitä ennen Sörnäisten rantatien Helsingin keskustaan suuntautuva liikenne joutui kulkemaan Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan kautta, mutta Hakaniemen sillan valmistuttua vuonna 1961 liikenne ohjattiin kulkemaan uutta siltaa pitkin Kruununhaan Pohjoisrantaan. Valtatiet 4 ja 7 viitoitettiin kulkemaan Hakaniemen sillan kautta.[5]

Silta päätettiin purkaa huonon kuntonsa takia, ja sen itäpuolelle valmistui uusi silta, joka avattiin 20. toukokuuta 2024.[6] Vanhan sillan purkaminen alkoi seuraavana päivänä. Purkutyöt valmistunee syksyn 2024 aikana.[7][8]

Sillan rakentaminen ja rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jännitetyt betonisillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaniemen silta oli varhaisia suomalaisia jännitettyjä siltoja.[9] Jo 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa pyrittiin estämään hiushalkeamien syntyminen betonivalimotuotteisiin rakennetta puristavien terässauvojen avulla.[9] Ranskalaisen Freyssinetin 1900-luvun alussa aloittama kehitystyö huipentui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuosina 1945–1946 rakennettuihin kuuteen siltaan.[9] Kehitystyötä tehtiin myös Saksassa, Englannissa ja Belgiassa, seurauksena oli useita eri patentoituja menetelmiä.[9] Suomessa jännitettyjä betonirakenteita kokeiltiin aluksi teollisuusrakennuksissa ja ensimmäinen Suomeen rakennettu jännitetty betonisilta on vuonna 1949 valmistunut Mullinkosken silta Vehkalahdella.[9] Jännitettyjen siltojen rakentaminen vilkastui vasta vuoden 1958 jälkeen, kun esijännitettyjen betonirakenteiden normit ja teknilliset ohjeet valmistuivat.[10] Hakaniemen sillassa oli käytetty saksalaista Dywidag-menetelmää,[11] jolle on tyypillistä paksu jänneteräs ja yksikertainen ankkurointi.[10] Sillan suunnittelija oli diplomi-insinööri Ali Sandström,[11] joka on yksi jännittämistekniikan suomalaisista pioneereista Matti Janhusen, Aulis Sallisen, Pentti Kaistan ja Heimo Kakon ohella.[9]

Rakentaminen ja rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakaniemen sillan rakennustyöt 13. lokakuuta 1961.

Hakaniemen sillan rakentaminen alkoi vapun jälkeen vuonna 1960.[12] Silta rakennettiin helpottamaan Helsingin keskustaan suuntautuvaa liikennettä.[13] Pitkäsilta loi reitille pullonkaulan ja ruuhkautti koko Siltasaarenkadun.[14] Kaupunginhallitus päätti vuonna 1958 uuden sillan nimeksi Sörnäisten silta. Vuonna 1961 ennen avajaisia kaupunginhallitus kuitenkin muutti päätöstään, ja nimeksi tuli lopulta Hakaniemen silta.[15]

Sillassa oli kolme osaa: keskellä varsinainen vesistön ylittävä silta ja sen päissä maasillat, joista erityisesti Kruununhaan puoleisessa oli jyrkkä kaarre.[11] Siltapaikka oli pohjaolosuhteiltaan vaihteleva ja haastava johtuen salmen rannoille ajetusta kiviä sisältävästä täyttömaasta.[11] Maasillat perustettiin joko kallion varaan tai halkaisijaltaan 50-senttimetrisille Franki-paaluille; vesistösillan kohdalla voitiin käyttää puupaaluja, koska siinä kohtaa ei ollut kivitäyttöä.[11]

Hakaniemen sillan alapuolisia rakenteita.

Sillan pituus oli 390 metriä.[12] Vesistösilta oli kolmijänteinen nelipalkkinen jatkuva laattapalkkisilta, jonka keskijänteen pituus oli 38 metriä ja sillan hyödyllinen leveys eli kaiteiden väli oli 23 metriä.[11] Yhteensä siltaan käytettiin 12 000 kuutiota betonia.[16] Kaikkien kolmen osasillan päällysrakenne oli jännitetty sekä pituus- että poikittaissuuntaan.[11] Kunnallistekniset johdot ja putket ylittivät salmen vesistösillassa ja ne oli tuotu maahan siltaosien liitoskohdissa olleiden onttojen isojen suorakaiteen muotoisten pilareiden kautta.[11] Sillan varsinaiset pilarit olivat pyöreitä niin sanottuja pendelipilareita, joiden päissä oli betoninen paksunnos suojaamassa teräsosia.[11] Hakaniemen sillan pilareiden muoto ja sillan ulkonäkö yleensäkin herätti arvostelua, mutta sillan viereen myöhemmin rakennetun Merihaan betoniarkkitehtuuri mahdollisesti vaimensi sitä.[11]

Sillan kannen vesieristys toteutettiin aluksi sivelemällä sillan kansilaatta bitumiliuoksella ja levittämällä asfaltti sen päälle suoraan.[11] Myöhemmin vesieristys jouduttiin uusimaan perinteiseksi vesieristykseksi suojabetoneineen.[11]

Professori Herman Ossian Hannelius oli rakennuttajan eli Helsingin kaupungin asiantuntijana siltasuunnitteluun liittyen.[17] Sillan urakoi yhtymä, jonka muodostivat Sillanrakennus Oy, Teräsbetoni Oy, Oy Yleinen Insinööritoimisto sekä Oy Kreuto Ab, joka teki sillan paalutustyöt.[11] Silta valmistui ja avattiin liikenteelle lokakuussa 1961.[11] Se maksoi 516 miljoonaa markkaa[12] eli vuoden 2021 rahassa 12,5 miljoonaa euroa.[18]

Uusi silta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uusi Hakaniemensilta
Uusi Hakaniemensilta avajaispäivänään.

Entisen Hakaniemen sillan itäpuolelle on rakennettu uusi silta.[19] Sen rakentaminen alkoi helmikuussa 2022, ja se avattiin liikenteelle 20. toukokuuta 2024. On laskettu, että sillan korjaaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen sen tilalle.[20] 1960-luvulla erilaisten moottoritiesuunnitelmien lomassa rakennettu vanha silta ei myöskään vastannut nykynäkemystä kaupunkisuunnittelusta.[21] Uuden sillan rakentaminen oli osa Kruunusillat-hankkeen liittyviä töitä. Vanhan sillan purku alkoi välittömästi uuden avauduttua ja purkutöiden odotetaan valmistuvan kokonaisuudessaan syksyyn 2024 mennessä.[8]

Uusi silta on vanhaa matalampi ja yhdistyy Hakaniemenrantaan samassa tasossa,[22] ja entiset suuret ramppirakenteet purettiin.[19] Ajokaistoja on kaksi molempiin suuntiin. Yhdistyminen katuverkkoon toteutuu valo-ohjattuina liittyminä.[23] Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa.[24] Veneiden uusi alikulkukorkeus on 4,7 metriä.[25] Kaupunkikuvallisista syistä sillasta on rakennettu niin kevytrakenteinen, ettei se tarvitse yläpuolista tuentaa, eikä se täten nouse esiin ympäristöstään.[25]

Kaupungin katusuunnitelma­luonnoksissa uudelta sillalta pääsee pohjoisen suunnasta Kruununhaan Silta­vuoren­rantaan.[26] Vanha silta vietti pohjois–eteläsuunnassa vain Pohjoisrantaan, eikä Siltavuorenrantaan päässyt kääntymään. Siltavuorenranta on tarkoitus rakentaa uudelleen ja siirtää etelämmäksi lähemmäs asuintaloja.[26] Sillan molemmissa päissä on kevyen liikenteen alikulut, jotta rantareitti pysyy yhtenäisenä.[27] Ajoradan molemmilla puolilla on jalkakäytävä ja pyörätie.[23]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hakaniemen sillan avajaiset 27. lokakuuta 1961.
    Hakaniemen sillan avajaiset 27. lokakuuta 1961.
  • Hakaniemen silta kuvattuna Kruununhaasta päin. Taustalla Merihaka.
    Hakaniemen silta kuvattuna Kruununhaasta päin. Taustalla Merihaka.
  • Vanha Hakaniemen silta ja uusi rakenteilla kesäkuussa 2023.
    Vanha Hakaniemen silta ja uusi rakenteilla kesäkuussa 2023.
  • Sillan purkutöitä 10. kesäkuuta 2024.
    Sillan purkutöitä 10. kesäkuuta 2024.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kunnan asukkaan aloite, Kruununhaan ja Merihaan välisen sillan nimeäminen, Kruunuhaan asukasyhdistys ry Helsingin kaupunki. Viitattu 20.5.2024.
  2. ↑ Uusi Haka­niemen­silta on nyt auki Yle. Viitattu 20.5.2024.
  3. ↑ Hakaniemen ja Kruununhaan kevät ja kesä -24 Kruunusillat. Viitattu 20.5.2024.
  4. ↑ Uusi silta aukesi viimein – Helsinki päästi aluksi kävelijät ajoradalle Helsingin Sanomat. Viitattu 20.5.2024.
  5. ↑ Hakaniemen sillan rakentaminen Tarinoiden Helsinki. Viitattu 10.4.2017. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Hakaniemessä asennetaan ja testataan paineistettua jätevesilinjaa 29.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
  7. ↑ Uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön 20.5.2024 Kruunusillat. Viitattu 17.5.2024.
  8. ↑ a b Vanhan Hakaniemensillan purku on aloitettu Kruunusillat. Viitattu 15.6.2024.
  9. ↑ a b c d e f Aitta, 2004, s. 328
  10. ↑ a b Aitta, 2004, s. 329
  11. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Aitta, 2004, s. 338
  12. ↑ a b c 60 vuotta sitten Hakaniemen ja Kruununhaan välille rakennettiin näyttävä silta, josta piti tulla lähtölaukaus Helsingin suurelle muutokselle – Nyt silta puretaan rakennustöissä tehdyn kohtalokkaan virheen vuoksi (maksumuuri) Helsingin Sanomat. 18.10.2020. Viitattu 22.7.2022.
  13. ↑ Aitta, 2004, s. 337
  14. ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 83) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
  15. ↑ Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1961, s. 387
  16. ↑ Toivonen, Pasi: Tältä näyttää, kun Hakaniemen silta häviää Helsingissä – sillan rakentajat tekivät virheen, ja nyt se pitää purkaa Yle. 24.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  17. ↑ Aitta, 2004, s. 339
  18. ↑ Rahanarvonmuunnin Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2022.
  19. ↑ a b Hakaniemi kruunusillat.fi. Viitattu 13.11.2021.
  20. ↑ Mannila, Johanna: Kymmenet sillat rappeutuvat Helsingin Sanomat. 1.10.2012. Viitattu 19.12.2012.
  21. ↑ Tompuri, Vesa: Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava silta­urakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
  22. ↑ Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) (s. 8) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.8.2021.
  23. ↑ a b Selostus / Hakaniemensilta, Hakaniemensilta ja Siltavuorenrannan alue (pdf) 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 31.8.2021.
  24. ↑ Hakaniemi - Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus hel.fi. 30.1.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.10.2020.
  25. ↑ a b Uuden Hakaniemensillan rakentaminen alkaa Kruunusillat.fi. 20.1.2022. Viitattu 31.1.2022.
  26. ↑ a b Paananen, Veera: ”Kenen pitää saavuttaa Kruununhaka paremmin?” – Uusi silta uhkaa myllätä Siltavuorenrannan asukkaille epämieluisalla tavalla Helsingin Sanomat. 30.8.2021. Viitattu 31.8.2021.
  27. ↑ Huttunen, Antti: Hakaniemen uuden sillan katusuunnittelu krunikka.fi. 22.8.2021. Kruununhaan asukasyhdistys. Viitattu 31.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hakaniemen_silta&oldid=22471436”