Haavanlasisiipi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haavanlasisiipi
Przeziernik osowiec Podlasie 02.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Lasisiipismäiset Sesioidea
Heimo: Lasisiivet Sesiidae
Alaheimo: Sesiinae
Suku: Sesia
Laji: apiformis
Kaksiosainen nimi
Sesia apiformis
Clerck, 1759
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Haavanlasisiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Haavanlasisiipi Commonsissa

Haavanlasisiipi (Sesia apiformis) on keskikokoinen, ulkonäöltään huomattavan pistiäismäinen perhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavanlasisiipi on eräs kookkaimmista lasisiipislajeista. Paksun takaruumiin kussakin jaokkeessa on leveä, keltainen raita. Yksi takaruumiin jaokkeista on kuitenkin sininen. Pää on suurelta osin keltainen, ja mustan keskiruumiin sivuilla on laajat keltaiset laikut. Jalat ovat keltaiset. Tuntosarvet ovat mustat. Sekä etu- että takasiivet ovat läpinäkyvät. Siipiväli on 31–48 mm.[1][2]

Haavanlasisiipi muistuttaa paljon läheistä raitalasisiipeä (Sesia bembeciformis), mutta on helposti erotettavissa pään keltaisen värin takia.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavanlasisiipeä tavataan Euroopassa ja Aasiassa. Se on myös levinnyt ihmisen toimesta Pohjois-Amerikan itäosiin 1800-luvulla[3]. Suomessa lajia tavataan lähinnä maan etelä- ja keskiosissa. Lentoaika on heinäkuu.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden lasisiipisten tapaan haavanlasisiipi on melko piilottelevaa elämää viettävä perhonen. Aikuiset perhoset ovat helpoimmin löydettävissä heinäkuisina aamuina, aurinkoisella paikalla kasvavien poppeleiden lähistöltä, missä juuri kotelostaan kuoriutuneet perhoset lepäävät. Lajin läsnäolosta kertovat myös puiden tyviltä löytyvät tyhjät kotelot. Laji talvehtii toukkana 2–3 kertaa.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää haavan (Populus tremula) ja muiden poppelien (Populus sp.) rungon sisällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]