HD 69830

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HD 69830
HR-designaatio HR 3259
Muut designaatiot Gl 302, Hip 40693, HD 69830, BD-12 2449, SAO 154093 ja LHS 245
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus +5,95 mv
Absoluuttinen kirkkaus +5,45 Mv
Valovoima 0,49 aurinkoa
Spektriluokka G7.5-K0 V
Väri-indeksi B-V: 0,754
U-B: 0,34
Lämpötila 5385 (± 20) K
Massa 0,86 M
Säde 0,89 R
Muuttujatyyppi ei
Metallipitoisuus [Fe/H] -0,05 (± 0,02)
Ikä 7 miljardia vuotta
Elinkelpoinen vyöhyke 0,75 AU
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Peräkeula
Rektaskensio (J2000) 08h 18m 23.95s
Deklinaatio (J2000) -12° 37′ 55.82″
Etäisyys 41,04 ± 0,4 vv
12,58 ± 0,12 pc
Parallaksi 80,32 ± 0,35 mas mas
Säteisnopeus +30,4 km/s
Ominaisliike RA: 279,29 mas/yr
Dec.: −988,99 mas/yr mas/v
Taiteilijan näkemys HD 69830 -tähteä kiertävästä, tuolloin vielä tuntemattomasta ulkoplaneetasta vuodelta 2005.

HD 69830 on spektriluokan K0 oranssinkeltainen pääsarjan tähti Peräkeulan tähdistössä. Se sijaitsee 41 valovuoden eli 12,6 parsekin päässä Maasta ja muistuttaa ominaisuuksiltaan paljon Aurinkoa ollen sitä jonkin verran himmeämpi.[1] Sitä kiertää kolme eksoplaneettaa sekä pölykiekko, jonka arvellaan olevan asteroidivyöhyke.

Pölykiekko löytyi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Infrapunasäteilyä mittaava avaruusteleskooppi Spitzer havaitsi 2005 suuren määrän avaruuspölyä HD 69830:n ympäriltä. Havainto vastaa asteroidivyöhykettä, joka olisi kooltaan 20-kertainen oman aurinkokuntamme asteroidivyöhykkeeseen verrattuna. Vyöhyke sijaitsisi samalla etäisyydellä tähdestä kuin Venus Auringosta ja olisi niin massiivinen, että lähellä mahdollisesti sijaitsevien planeettojen öitä valaisisi eläinratavalo jopa 1 000 kertaa kirkkaammin kuin Maassa.

Teoriassa on myös mahdollista, että pöly tulisi jättimäisestä komeetasta, joka menettää nopeasti massaansa jouduttuaan tähden lähelle, mutta tällainen havainto on hyvin epätodennäköinen. Asteroidivyöhykettä pidettiin todennäköisenä ja arveltiin myös, että sen ulkoreunalla olisi jättiläisplaneetta, joka estäisi vyöhykkeen leviämisen kauemmas tähdestään, toimien siis paimenena samaan tapaan kuin Jupiter omassa aurinkokunnassamme.

Eksoplaneetat löytyivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimus tuotti tulosta, kun 17. toukokuuta 2006 ilmoitettiin Euroopan eteläisestä observatoriosta HD 69830:n ympäriltä löytyneen kolme planeettaa. Löydön teki sveitsiläisen Geneven yliopiston tutkimusryhmä Chilessä. Planeetat vastaavat massoiltaan Uranusta tai Neptunusta ja kiertävät tähteä melko läheisellä etäisyydellä. Kolme planeettaa ovat tunnuksiltaan järjestyksessä tähdestä ulospäin b, c ja d, ja niiden kiertoajat tähden ympäri 9, 32 ja 197 vuorokautta. Etäisyydet keskustähdestä ovat 0,0785, 0,186, ja 0,63 AU sekä kiertoajat 8,67, 31,6 ja 197 päivää. Planeettojen ratojen soikeudet eli eksentrisyydet 0,1 ± 0,04 , 0,13 ± 0,06 ja 0,07 ± 0,07 AU

Planeettojen massat ovat vastaavasti 10-, 12-, ja 18-kertaiset Maahan verrattuna. Uloin planeetoista sijaitsee meidän tuntemallemme elämälle soveltuvalla vyöhykkeellä, jossa vesi on nestemäistä. HD 69830 on siten mahdollinen aurinkokunta elämän synnyn kannalta.

Pölykiekko, joka on todennäköisesti asteroidivyöhyke, sijaitsee nyt havaituista planeetoista kahden ulomman välissä. Uloimman planeetan arvellaan toimivan vyöhykkeen paimenena estämässä sen leviämistä kauemmas.

Planeettojen arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

+ HD 69830:n planeetat Tunnus Massa jupitereina Massa Maan massoina Radan isoakseli Kiertoaika Eksentrisyys
b 0,033 10,5 0,0785 8,667 ± 0,003 0,1 ± 0,04
c 0,038 12,1 0,186 31,56 ± 0,04 0,13 ± 0,06
d 0,058 18,4 0,63 197 ± 3 0,07 ± 0,07


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]