Gustaf Adolf Reuterholm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reuterholm.jpg

Vapaaherra Gustaf Adolf Reuterholm (7. heinäkuuta 1756 Siuntio27. joulukuuta 1813 Slesvig) oli suomalainen valtiomies, joka johti Ruotsin politiikkaa Kustaa IV:n Aadolfin holhoojahallituksen aikana 17921796.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reuterholm oli innokas okkultismin ja mystiikan harrastaja. Tämä harrastus johti läheiseen ystävyyteen kuningas Kustaa III:n veljen Kaarle-herttuan kanssa, joka oli Reuterholmin tavoin kiinnostunut henkimaailman asioista. Reuterholmia ja Kaarle-herttuaa yhdisti myös vapaamuurariveljeys. Kun Kustaa III murhattiin maaliskuussa 1792, valta siirtyi hänen poikansa Kustaa IV Aadolfin alaikäisyyden vuoksi Kaarle-herttualle, joka puolestaan delegoi vallan ystävälleen Reuterholmille.

Reuterholm noudatti aluksi hyvin vapaamielistä politiikkaa. Hän muun muassa poisti kokonaan lehdistösensuurin. Hyvin pian hän alkoi kuitenkin vallankumouksen pelossa tiukentaa otettaan vallasta: sensuuri palautettiin ja opposition toimintaa alettiin valvoa hyvin tehokkaasti. Erityisen epäluuloisesti Reuterholm suhtautui entisiin Kustaa III:n suosikkeihin Gustaf Mauritz Armfeltiin ja Johan Christopher Tolliin. Ulkomailla oleskelevaa Armfeltia vastaan nostettiin syyte maanpetoksesta, ja hänet tuomittiin kuolemaan. Armfelt ei kuitenkaan noudattanut käskyä palata Ruotsiin tuomion täytäntöön panemiseksi.

Reuterholmin ulkopolitiikka suuntautui aluksi Venäjää vastaan. Vuonna 1794 Ruotsi kuitenkin päätti solmia puolueettomuusliiton Venäjän ja Tanskan kanssa. Suunnitteilla oli myös Kustaa IV Aadolfin naittaminen jollekin venäläiselle prinsessalle, mutta tämä hanke kaatui nuoren kuninkaan tuntemaan vastenmielisyyteen venäläisten ortodoksista uskoa kohtaan.lähde?

Kun Kustaa IV Aadolf tuli täysi-ikäiseksi vuonna 1796, hän nuhteli Reuterholmia huonosta viran hoitamisesta. Reuterholm katsoi menettäneensä kuninkaan luottamuksen ja erosi virastaan. Hänestä oli tullut hyvin epäsuosittu kansan keskuudessa, ja niinpä hän päätti viettää loppuikänsä vapaaehtoisessa maanpaossa Saksassa, Hollannissa ja Italiassa.

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Reuterholm

Reuterholmin isä oli valtaneuvos Esbjörn Christian Reuterholm (k. 1773). Hänen veljensä Axel Christian Reuterholm (1753–1811) oli Vaasan hovioikeuden presidentti ja Charlotta Malm-Reuterholmin puoliso.[1]

Reuterholmin kuoli lapsettomana Kielissä vuonna 1813. Hän omisti Siuntiossa Pikkalan (Pickala) ja Suitian kartanot. Testamentissaan hän määräsi omaisuutensa veljenpojalleen Axel Reuterholmille, ehdolla, että tämä myy kaiken omaisuuden Suomessa, muuttaa Ruotsiin ja ostaa rahoilla sieltä maata, sekä rakennutta uuden kotikuntansa kirkkoon sukuhaudan, johon siirtää kaikkien Siuntioon haudattujen Reuterholmien arkut. Vuonna 1815 arkut päätyivät Strängnäsin tuomiokirkkoon Olivecrantz-suvun hautaholviin, joka nyttemmin tunnetaan Reuterholmin hautaholvina. Myös Gustaf Adolf Reuterholm on haudattu tänne.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b C. M. C.: Svar på frågan n:r 1 i förra häftet, »Hvar äro friherre Esbjörn Kristian Reuterholm, hans maka samt deras son Gustaf Adolf Reuterholm begrafna?. Personhistorisk tidskrift, 1898-99, 1. vsk, s. 125–127. Stockholm: Svenska Autografsällskapet. Project Runeberg. (ruotsiksi)
  2. Suitian historia – helsinki.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]