Gustaf Adolf Reuterholm
Vapaaherra Gustaf Adolf Reuterholm (7. heinäkuuta 1756 Siuntio – 27. joulukuuta 1813 Slesvig) oli suomalainen valtiomies, joka johti Ruotsin politiikkaa alaikäisen kuninkaan Kustaa IV Aadolfin holhoojahallituksen aikana 1792–1796.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reuterholm oli innokas okkultismin ja mystiikan harrastaja. Harrastus johti läheiseen ystävyyteen kuningas Kustaa III:n veljen Kaarle-herttuan kanssa: Kaarle oli Reuterholmin tavoin kiinnostunut henkimaailman asioista. Reuterholmia ja Kaarle-herttuaa yhdisti myös vapaamuurariveljeys.
Reuterholmin isä oli valtioneuvos Esbjörn Reuterholm, myssypuolueen johtajia ja ritarihuoneen johtavia poliitikkoja. Hän kuului kuningas Kustaa III:n vallankaappauksessa vuonna 1772 kaatamaan hallitukseen ja vangittiin Suomenlinnaan, missä hän pian kuoli. Gustaf Adolf Reuterholm ei koskaan antanut Kustaa III:lle anteeksi isänsä kokemaa nöyryytystä, ja viha heijastui myös kuninkaan kannattajiin, jotka tunnettiin nimellä kustavilaiset. Reuterholm matkusteli Euroopassa ja vaikuttui Ranskan suuresta vallankumouksesta.[1]
Valta-asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Kustaa III murhattiin maaliskuussa 1792, valta siirtyi hänen poikansa Kustaa IV Aadolfin alaikäisyyden vuoksi Kaarle-herttualle, joka puolestaan delegoi vallan ystävälleen Reuterholmille. Reuterholm noudatti aluksi hyvin vapaamielistä politiikkaa. Hän muun muassa poisti kokonaan lehdistösensuurin.[2] Pian hän alkoi kuitenkin vallankumouksen pelossa tiukentaa otettaan vallasta: sensuuri palautettiin ja opposition toimintaa alettiin valvoa hyvin tehokkaasti. Erityisen epäluuloisesti Reuterholm suhtautui Kustaa III:n suosikkeihin Gustaf Mauritz Armfeltiin ja Johan Christopher Tolliin. Ulkomailla oleskelevaa Armfeltia vastaan nostettiin syyte maanpetoksesta osana vuonna 1793 paljastunutta Armfeltin salaliittoa, ja hänet tuomittiin kuolemaan. Armfelt ei kuitenkaan noudattanut käskyä palata Ruotsiin tuomion täytäntöön panemiseksi.
Vaikka Reuterholmin juuret olivat vapauden ajassa ja vaikka hän aluksi vaikuttui Ranskan vallankumouksesta, muuttui hänen mielensä radikaalia linjaa edustaneiden jakobiinien noustua valtaan Ranskassa. Reuterholm alkoi ylistää voimakasta kuningasvaltaa.[3]
Reuterholmin ulkopolitiikka suuntautui aluksi Venäjää vastaan. Vuonna 1794 Ruotsi kuitenkin päätti solmia puolueettomuusliiton Venäjän ja Tanskan kanssa. Suunnitteilla oli myös Kustaa IV Aadolfin naittaminen venäläiselle prinsessalle, mutta hanke kaatui nuoren kuninkaan tuntemaan vastenmielisyyteen venäläisten ortodoksista uskoa kohtaan.lähde?
Reuterholm teetti valtansa aikana poikkeuksellisen paljon muotokuvia, reliefejä ja patsaita itsestään: hän lienee Ruotsin historian eniten kuvattu ei-kuninkaallinen hallitsija.[3]
Ero ja lähtö Ruotsista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Kustaa IV Aadolf tuli täysi-ikäiseksi vuonna 1796, hän nuhteli Reuterholmia huonosta viran hoitamisesta. Reuterholm katsoi menettäneensä kuninkaan luottamuksen ja erosi virastaan. Hänestä oli tullut hyvin epäsuosittu kansan keskuudessa, ja niinpä hän päätti viettää loppuikänsä vapaaehtoisessa maanpaossa Saksassa, Hollannissa ja Italiassa.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Reuterholm
Reuterholmin isä oli valtaneuvos Esbjörn Christian Reuterholm (k. 1773) ja äiti vapaaherratar Maria Gyllenstierna. Hänen veljensä Axel Christian Reuterholm (1753–1811) oli Vaasan hovioikeuden presidentti ja Charlotta Malm-Reuterholmin puoliso.[4]
Reuterholm oli homoseksuaali,[5] ja hän kuoli lapsettomana Kielissä vuonna 1813. Hän omisti Siuntiossa Pikkalan (Pickala) ja Suitian kartanot. Testamentissaan hän määräsi omaisuutensa veljenpojalleen Axel Reuterholmille, ehdolla, että tämä myy kaiken omaisuuden Suomessa, muuttaa Ruotsiin ja ostaa rahoilla sieltä maata, sekä rakennutta uuden kotikuntansa kirkkoon sukuhaudan, johon siirtää kaikkien Siuntion kirkon hautakappeliin haudattujen Reuterholmien arkut. Vuonna 1815 arkut päätyivät Strängnäsin tuomiokirkkoon Olivecrantz-suvun hautaholviin, joka nyttemmin tunnetaan Reuterholmin hautaholvina. Myös Gustaf Adolf Reuterholm on haudattu tänne.[4][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ramel, Stig: Kustaa Mauri Armfelt, 1757–1814: Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki, Suomessa kunnioitettu valtion perustaja. Suomentanut Ilkka Pastinen. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15338-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ramel 1998, s. 154–155
- ↑ Ramel 1998, s. 151
- 1 2 Ramel 1998, s. 156
- 1 2 C. M. C.: Svar på frågan n:r 1 i förra häftet, »Hvar äro friherre Esbjörn Kristian Reuterholm, hans maka samt deras son Gustaf Adolf Reuterholm begrafna? Personhistorisk tidskrift, 1898–99, 1. vsk, s. 125–127. Stockholm: Svenska Autografsällskapet. Project Runeberg. (ruotsiksi)
- ↑ Ramel 1998, s. 155
- ↑ Suitian historia – helsinki.fi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
