Maria Gyllenstierna af Lundholm
| Maria Gyllenstierna af Lundholm | |
|---|---|
 Maria Gyllenstierna af Lundholm |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1716 |
| Kuollut | 1783 |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Arvonimi | Vapaaherratar |
| Vanhemmat | Axel Erik Gyllenstierna |
| Puoliso | Valtaneuvos Esbjörn Christian Reuterholm |
| Lapset | Gustaf Adolf Reuterholm |
Maria Gyllenstierna af Lundholm (syntynyt 1716, kuollut 1783) oli ruotsalainen vapaaherratar ja mesenaatti.[1] Gyllenstierna oli naimisissa valtaneuvos Esbjörn Chistian Reuterholmin (1710-1773) kanssa. Pari asui Suitian linnassa Siuntiossa.[2] Heidän poikansa Gustaf Adolf Reuterholm (1756-1813) toimi Kustaa IV Adolfin holhoojahallituksen aikana Ruotsin kuningaskunnan varsinaisena johtajana.[3]
Taide Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria Gyllenstierna on lahjoittanut Siuntion Pyhän Pietarin kirkkoon suuren alttarimaalauksen, joka esittää Kristusta Getsemanessa. Alttaritaulu on maalattu Tukholmassa, mutta sen maalaaja on tuntematon. Kirkon uusi alttaritaulu koristeltiin kullatuin kehyksin ja sen alaosassa on näkyvissä sukujen Reuterholm ja Gyllenstierna aatelisvaakunat.[4]
Vuonna 1774 Maria Gyllenstierna sai tuomiokapitulilta hautakirjan, jonka myötä Siuntion seurakunta antoi hänelle luvan rakentaa hautakappelin Pyhän Pietarin kirkon yhteyteen. Reuterholmien hautakuori rakennettiin harmaakivestä kirkon itäiselle seinälle, sakastin lähelle alttarin pohjoispuolelle. Hautakuoreen oli käynti kirkon sisältä ja sen sisällä oli taidetta, kuten kullattu monumentti uurnan muodossa, sekä 13 ovaalin muotoista taulua seinillä. Taulut esittivät symbolisia figuureita ja niiden lisäksi seiniä koristi myös neljä neliskulmaista taulua, joissa luki erilaisia värssyjä. Hautakappeli suljettiin takorautaisilla porteilla, joita koristi vapaaherralliset nimikirjaimet CH. R. H. Christian Reuterholmille ja M. G. S. Maria Gyllenstiernalle. Lisäksi kuoressa oli vielä toinen rautainen portti. Molemmat portit ovat yhä paikoillaan Siuntion kirkossa.[5]
Kaikki irtaimisto evakuoitiin hautakappelista Ruotsiin vuonna 1815, kun Suitian linna ja koko Suomi päätyi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Siuntion kirkon palon jälkeen vuonna 1823 kirkon sakasti ja asehuone purettiin. Tästä syystä Reuterholmien tyhjäksi jäänyt hautakappeli otettiin käyttöön uutena sakastina.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maria Gyllenstierna af Lundholm www.europeana.eu. Europeana. Viitattu 17.4.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Suitian kartano ja Siuntion kirkko www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Reuterholm, Gustaf Adolf (1756 - 1813) kansallisbiografia.fi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Alttaritaulut Siuntion seurakuntayhtymä. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ a b Hautakappeli Siuntion seurakuntayhtymä. Viitattu 17.4.2024.