Giganotosaurus
| Giganotosaurus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | Liskonlantioiset Saurischia |
| Alalahko: | Teropodit Theropoda |
| Osalahko: | Carnosauria |
| Yläheimo: | Allosauroidea |
| Heimo: | Carcharodontosauridae |
| Suku: | Giganotosaurus |
| Laji: | carolinii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Giganotosaurus oli teropodeihin kuulunut hirmulisko, joka eli myöhäisliitukaudella 93–89 miljoonaa vuotta sitten. Giganotosaurus on eräs suurikokoisimmista tunnetuista petohirmuliskoista, mutta siitä on löydetty vain yksi kokonainen fossiili.
Löytyminen ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Giganotosauruksen ensimmäiset jäänteet Patagoniasta Argentiinan eteläosista löysi alun perin amatööriarkeologi Rubén Dario Carolini vuoden 1993 kesäkuussa.[1] Carolini ilmoitti löydöstä kahdelle paleontologille, Rodolfo A. Corialle ja Leonardo Salgadolle, jotka aloittivat kaivaustyön hirmuliskon fossiilin ympäriltä. Fossiili kuitenkin osoittautui paleontologialle uuden, tuntemattoman petohirmuliskon jäännöksiksi. Coria ja Salgado kirjoittivat löydöstä ensimmäisen kerran julkisesti arvostetussa brittiläisessä tiedelehdessä Naturessa vuonna 1995. Carolinin fossiilissa Giganotosauruksesta oli jäljellä noin 70 prosenttia. Luurankoon kuuluivat muiden muassa pääkallo, lantio, selkäranka ja molemmat reisiluut.
Hiljattain samasta kivimuodostelmasta Argentiinasta löydettiin peräti kuuden Giganotosauruksen luita. Ne olivat luultavasti hukkuneet äkillisen tulvan aiheuttamaan maanvyörymään. Tästä on päätelty, että Giganotosaurukset elivät pienissä perheryhmissä, jotka saalistivat yhdessä ja söivät yhdessä. Alkuperäinen fossiili on säilössä argentiinalaisessa Carmen Funesin luonnontieteellisessä museossa Plaza Huinculissa, mutta luurangosta on myös tehty useita kopioita, jotka ovat esitelty museoissa ympäri maailmaa. Yksi tällainen kopio on Suomessa Helsingin Luonnontieteellisessä museossa, johon se hankittiin vuonna 2005 aloitetun ja vuonna 2008 päättyneen remontin aikana.[2]
Nimi Giganotosaurus on peräisin kreikankielisistä sanoista gigas (”jättiläinen”), notos (”etelätuuli”) ja sauros (”lisko”), joten hirmuliskon nimi merkitsee ”jättiläismäistä etelän liskoa”.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Giganotosaurus oli yksi suurimmista eläneistä petoeläimistä, mutta sen tarkkaa kokoa on mahdotonta mitata koska vain yksi täydellinen luuranko on löydetty. Suurin tunnettu Giganotosauruksen luuranko on arviolta 13,2 metriä pitkä,[3] ja 3,9 metriä korkea lantion kohdalta. Painoa sillä oli arviolta 6,5–13,8 tonnia. Tämä tekee siitä yhden kaikkien aikojen suurikokoisimmista maalla liikkuneista lihansyöjistä. Giganotosaurus oli noin yhtä suuri kuin paljon kuuluisampi Tyrannosaurus rex, mutta se ei ollut yhtä pitkä kuin 20 metrin pituinen Spinosaurus. Giganotosauruksen tunnetut sukulaislajit ovat Tyrannotitan, Mapusaurus ja Carcharodontosaurus, jotka olivat myös epätavallisen kookkaita petohirmuliskoja. Jotkut tutkijat kuitenkin kiistelevät, mikä näistä pedoista oli suurin.
Giganotosauruksen suurin kallo on arviolta 1,95 metriä pitkä, ja siinä sijaitsivat sen kokoon nähden pikkuruiset aivot.[4] Aivojen koosta päätellen Giganotosaurus ei ollut erityisen älykäs saalistaja, mutta tutkijoiden mukaan sillä saattoi olla saalistuksessa erittäin tarkka hajuaisti, koska pääkallon muodosta päätellen sillä oli kehittyneet hajuhermot.[4]
Giganotosauruksen suussa oli rivistö partaveitsimäisiä hampaita, joiden avulla hirmulisko irrotti ja paloitteli saaliseläintensä lihan. Hampaiden muoto viittaa siihen, että ne oli tarkoitettu ensisijaisesti puremiseen luiden murskaamisen sijasta, toisin kuin esimerkiksi Tyrannosauruksella. Ensimmäisen löydetyn Giganotosauruksen löytöpaikalta on kaivettu myös Titanosaurusten fossiileja, minkä vuoksi sen uskotaan saalistaneen suurikokoisia sauropodeja, kuten haavoittuneita tai nuoria Argentinosauruksia. Uusimpien tietojen mukaan Argentiinasta löydetty ainoa luuranko oli vielä keskenkasvuinen yksilö, joten Giganotosaurus saattoi kasvaa jopa 16-metriseksi ja jopa yhdeksän tonnin painoiseksi.
Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Giganotosaurus on kiehtonut tutkijoita sen löytymisestä lähtien. Se myös poikkesi useista dinosauruksista: Giganotosaurus pystyi pitämään ruumiinlämpönsä melko tasaisena. Se ei tehnyt tätä kuin nisäkkäät tai muut matelijat, vaan se varastoi itseensä lämpöä. Tästä oli monenlaista hyötyä: Ensinnäkin sen ei tarvinnut lämmittää lihaksiaan joka aamu auringossa toisin kuin muiden matelijoiden. Toiseksi sen energiantarve pysyi melko pienenä, toisin kuin nisäkkäillä. Tämän tiedon pohjalta on arvioitu, että täysikasvuinen Giganotosaurus tarvitsi päivässä noin 20 kiloa lihaa, jonka se sai syömällä keskikokoisen koiran verran lihaa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 181. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7276-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Patagonian dinosaurs: Fossils found in Patagonia, Argentina Interpatagonia.com. Viitattu 21.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Johanna Maria Lassy: Giganotosaurus on remontoidun Luonnontieteellisen museon vetonaula Helsingin Sanomat. 19.5.2008. HS.fi. Arkistoitu . Viitattu 21.5.2008.
- ↑ Holtz, Thomas R. Jr. 2012. Dinosaurs: the most complete, up-to-date encyclopedia for dinosaur lovers of all ages. Winter 2011 Appendix.
- ↑ a b Rodolfo A. Coria ja Philip J. Currie: Report: The braincase of Giganotosaurus carolinii (Dinosauria: Theropoda) from the Upper Cretaceous of Argentina 11.1.2002. Department of Biological Sciences. Viitattu 21.5.2008. (englanniksi)
|