Ruumiinlämpö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ruumiinlämpö on eläimen elimistön lämpötila. Elimistön ydinlämpö eli kehon sisäosien syvä ruumiinlämpö pysyy korkeana ja tasaisena ympäristön lämpötilasta riippumatta. Raajojen lämpötila on sitä huomattavasti alhaisempi, ja ihmisellä kaikkein alhaisin lämpötila on sormenpäissä ja varpaissa.[1]

Eläimet jakautuvat tasalämpöisiin ja vaihtolämpöisiin sen mukaan, onko niiden ruumiinlämpö vakio vai vaihteleeko se voimakkaasti ympäristön lämpötilan mukaan. Nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä. Niiden ruumiinlämpö pyrkii pysymään samana, mutta esimerkiksi sairastuminen tai liian pitkään kylmässä oleskelu ilman sopivaa suojaa voi nostaa tai laskea sitä. Vaihtolämpöiset eläimet kuten matelijat eivät tule toimeen kovin kylmässä vaan joutuvat lämmittelemään pitkiä aikoja tai vaipuvat horrokseen.

Ihmisen normaalilämpötila on keskimäärin 37 °C, mutta se voi vaihdella 35,8–37,8 asteen välillä. Naisilla kehon lämpö vaihtelee noin 0,5 °C kuukautiskierron mukaan; korkeimmillaan lämpö on kuukautiskierron keskivaiheella, kun munasolu irtoaa.[2] Vilkkaamman aineenvaihdunnan takia lasten ruumiinlämpö on korkeampi kuin aikuisten, ja aikuisilla kehon lämpötila on naisilla keskimäärin 0,3 astetta miespuolisia korkeampi.[3] Kuume nostaa lämmön tavallista korkeammalle.

Hypotermia eli liian alhainen kehon lämpötila liittyy tilanteeseen, jossa ihminen on ollut pitkään kylmässä ja sen vuoksi ruumiinlämpö reilusti laskee. Vastaavasti lämpöhalvauksen aiheuttaa ulkoinen tekijä, joka nostaa kehon lämpötilaa. Tämä ei kuitenkaan ole sama kuin kuume, joka taas aiheutuu siitä, että elimistön oma lämmönsäätely on poikkeava esimerkiksi viruksen tai bakteerin aiheuttaman tulehduksen vuoksi.[4]

Normaalioloissa esiintyvää alilämpöä ei lääketiede tunne lainkaan. Jos lämpö on tavallista matalampi, yleensä syynä ovat mittausolosuhteet. Kainalolämpö on 0,6 °C alhaisempi kuin tarkempi peräsuolesta tai suusta mitattu lämpötila.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sand, Olav & Sjaastad, Oystein V. & Haug, Egil & Bjålie, Jan G.: Ihminen: Fysiologia ja anatomia, s. 438. Suom. Hekkanen, Raila. Sanoma Pro, 2014. ISBN 978-952-63-0898-2.
  2. a b Alilämpö Lääkärikirja Duodecim 16.2.2015.
  3. Mikä on ihmisen normaali ruumiinlämpö? Helsingin Sanomat, Tiede 12.6.2012
  4. Lämpöhalvaus ja auringonpistos (hypertermia) Lääkärikirja Duodecim 26.6.2015.