Gaboninkyy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gaboninkyy
Bitis gabonica 01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Kyykäärmeet Viperidae
Suku: Puffadderit Bitis
Alasuku: Macrocerastes
Laji: gabonica
Kaksiosainen nimi

Bitis gabonica
Bibron & Duméril, 1854

Gaboninkyyn levinneisyysalue
Gaboninkyyn levinneisyysalue
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Gaboninkyy Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Gaboninkyy Commonsissa

Gaboninkyy (Bitis gabonica) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan Afrikan sademetsissä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaboninkyy Kongossa

Gaboninkyy on kauttaaltaan ruskeiden, harmaiden ja purppuranpunaisten geometristen kuvioiden peitossa. Kuvioinnin ansiosta käärmettä on hyvin vaikea havaita lehtikasoista, joissa se vaanii saalistaan. Paksun ja litistyneen keskiruumiin päässä on lyhyt häntä. Gaboninkyyllä on suuri, litteä, päältä vaalea, kolmionmuotoinen pää. Pään keskeltä kulkee ohut, tumma viiva, ja pään takaosan kummassakin kulmassa on musta läiskä. Kunkin silmän alla ja takana on kaksi tummaa kolmiokuviota. Kuonon kärjessä on kaksi pientä sarvimaista kyhmyä.[1][2][3] Gaboninkyy on keskimäärin 0,9–1,5 metriä pitkä, mutta suurimmat yksilöt kasvavat noin 1,75-metrisiksi tai mahdollisesti vielä pidemmiksi. Naaraat ovat yleensä pidempiä kuin koiraat.[2]

Länsi-Afrikassa elävää sarvigaboninkyytä (B. rhinoceros) pidettiin aiemmin gaboninkyyn alalajina. Lajit erottaa toisistaan siitä, että gaboninkyyllä on pienemmät sarvet sekä siitä, että gaboninkyyllä on kaksi kolmiomaista kuviota silmän alla ja takana, kun niitä sarvigaboninkyyllä on vain yksi.[2][3][4]

Myrkky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaboninkyyn myrkkyhampaat voivat olla jopa viisi senttimetriä pitkät, joten niillä on mahdollista ruiskuttaa myrkky syvälle uhriin. Gaboninkyyn myrkyssä on sekä hermostoa vaurioittavia aineita että verisoluja tuhoavia ainesosia.[5]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaboninkyy ravintoa ovat nisäkkäät, kuten rotat ja oravat, joskus jopa pienet antiloopit ja piikkisiat. Yöaktiivinen gaboninkyy synnyttää 16–60 poikasta.[1]

Gaboninkyitä ei pidetä kovinkaan aggressiivisina, vaan ne ovat pikemminkin arkoja. Sen takia ihmisiin kohdistuneita purematapauksia raportoidaan vain harvoin. Hyvä suojaväri on usein syynä ihmisiin kohdistuvissa hyökkäyksissä, sillä naamiointia tehostaa vielä valon ja varjon vaihtelu metsänpohjassa. Silloin ihminen ajautuu helposti liian lähelle käärmettä ja saa sen hyökkäämään.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 178. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.
  2. a b c Spawls, Steve & Branch, Bill: The Dangerous Snakes of Africa, s. 61–63. London: Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 978-1-4729-6027-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2020). (englanniksi)
  3. a b Chippaux, Jean-Philippe & Jackson, Kate: Snakes of Central and Western Africa, s. 84–86. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2019. ISBN 1421427206. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2020). (englanniksi)
  4. Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Bitis gabonica The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
  5. a b Dr. Hans W. Kothe, Käärmeet ja muut matelijat, Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH, s. 166

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.