Gaboninkyy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gaboninkyy
Vipere gabon 28.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Kyykäärmeet Viperidae
Suku: Bitis
Laji: gabonica
Kaksiosainen nimi

Bitis gabonica
Bibron & Duméril, 1854

Alalajit
  • B. g. gabonica
  • B. g. rhinoceros
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Gaboninkyy Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Gaboninkyy Commonsissa

Gaboninkyy (Bitis gabonica) on Afrikan sademetsissä elävä myrkkykäärme. Se voi kasvaa jopa kaksimetriseksi ja painaa yli kymmenen kiloa. Silloin sen myrkkyhampaat voivat olla jopa viisi senttimetriä pitkät, joten niillä on mahdollista ruiskuttaa myrkky syvälle uhriin. Gaboninkyyn myrkyssä on sekä hermostoa vaurioittavia aineita että verisoluja tuhoavia ainesosia. [1]

Gaboninkyy on kauttaaltaan ruskeiden, harmaiden ja purppuranpunaisten geometristen kuvioiden peitossa. Sillä on suuri, litteä, päältä vaalea, lehden muotoinen pää. Kuvioinnin ansiosta käärmettä on hyvin vaikea havaita lehtikasoista, joissa se vaanii saalistaan. Paksun keskiruumiin päässä on hyvin lyhyt häntä. Gaboninkyyllä on kaksi alalajia. Itäafrikangaboninkyyn (B. g. gabonica) tunnistaa Länsi-Afrikassa elävästä sarvigaboninkyystä (B. g. rhinoceros) pienemmistä kuonon sarvimaisista kyhmyistä. Sen ravintoa ovat nisäkkäät, kuten rotat ja oravat, joskus jopa pienet antiloopit ja piikkisiat. Yöaktiivinen gaboninkyy synnyttää 16-60 poikasta. [2]

Gaboninkyitä ei pidetä kovinkaan aggressiivisina, vaan ne ovat pikemminkin arkoja. Sen takia ihmisiin kohdistuneita purematapauksia raportoidaan vain harvoin. Hyvä suojaväri on usein syynä ihmisiin kohdistuvissa hyökkäyksissä, sillä naamiointia tehostaa vielä valon ja varjon vaihtelu metsänpohjassa. Silloin ihminen ajautuu helposti liian lähelle käärmettä ja saa sen hyökkäämään. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Dr. Hans W. Kothe, Käärmeet ja muut matelijat, Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH, s. 166
  2. O'Shea M. & Halliday T., 2009, Matelijat ja sammakkoeläimet, Dorling Kindersley & readme.fi, 256 s.
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.