GAL–TAN
 |
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: Viitteet käännettävä ruotsista suomeksi. |
GAL–TAN-asteikko on arvojen ja puolueiden poliittinen ulottuvuus. Siinä kuusi ominaisuutta on koottu kahteen pääryhmään, jotka on edustettu asteikolla. Suomalaisissa lehdissä GAL–TAN-akselia kutsutaan joskus osittain harhaanjohtavasti liberaali-konservatiiviakseliksi.
GAL tarkoittaa vihreää, vaihtoehtoista ja libertaaria, kun taas vastakkainen ääripää TAN tarkoittaa perinteistä, autoritaarista ja nationalistista. Tämän järjestelmän rajalinja ei ole uudelleenjakopolitiikka, vaan sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. [1][2]
Kansainvälinen tutkimusryhmä CHES 1999 aloitti asteikon käytön.[3] Hooghe, Marks ja Wilson loivat termin GAL–TAN (engl. Green-Alternative-Libertarian, Traditional-Authoritarian-Nationalist) vuonna 2002.[4]
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueiden keskivertoehdokkaiden järjestys GAL–TAN-akselilla oli vihreät, vasemmistoliitto, RKP, SDP, kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset. Eli kokoomus ja sosiaalidemokraatit olivat vaihtaneet paikkoja. Keskivertoäänestäjä oli SDP:n kohdalla, joskin kaikki kolme olivat lähellä toisiaan tässä, ei oikeisto-vasemmistoakselilla.[5]
Suomen vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa GAL–TAN-akseli kuvasi huonosti suuntautumisia: sijoittuminen nationalismi-kansainvälisyys-akselilla (etenkin suhtautuminen maahanmuuttoon) ei vastannut sijoittumista akselilla liberaali-perinteinen, ja näin ollen GAL–TAN sekoitti päällekkäin ilmiöt, jotka eivät sovi yhteen.[5]
Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsissa GAL–TAN-asteikkoa ovat käyttäneet politiikan tutkijat[6], ja sillä on ollut vaikutusta keskusteluun vuodesta 2016.[7][8] Joulukuussa 2018 Ruotsin kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos (ruots. Institutet för språk och folkminnen) nimesi ”gal-tan-asteikko”-sanan (ruots. gal–tan-skala) yhdeksi vuoden 2018 uusista sanoista.[9]
GAL–TAN-akselia on kutsuttu keskeneräiseksi ja valmisteltuksi, ja sitä on kyseenalaistettu analyysityökaluna, koska on epäselvää, onko GAL-päähän luokitelluilla ihmisillä paljonkaan yhteistä.[7] Politologi Sören Holmberg sanoi helmikuussa 2021, että GAL–TAN-asteikon tuki on erittäin heikko erityisesti Ruotsissa ja että asteikkoon sisältyvien tekijöiden välinen yhteys on heikko. Holmberg uskoo, että sen sijaan asteikko mittaa ensisijaisesti nationalismia.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "Den nya värderingsskalan som skakar Moderaterna", Aftonbladet 2016-08-28 aftonbladet.se. Viitattu 13 november 2016.
- ↑ "Äntligen en frisk fläkt i debatten om vänstern", expressen.se, 27 september 2016. Åtkomst den 27 september 2016.
- ↑ Katarina Lind "Så har Centerpartiet närmat sig MP och V", sverigesradio.se, 5 april 2018. Åtkomst den 8 maj 2018.
- ↑ Ohlsson, Jonas, Oscarsson, Henrik ja Solevid Maria: Ekvilibrium SOM-Institutet. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 1.11.2016.
- ↑ a b Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass (toim.): Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 (sivut 279 ja 300) Oikeusministeriön julkaisuja: Selvityksiä ja ohjeita 5/2020. 2020. Oikeusministeriö.
- ↑ "Hur endimensionellt är det svenska partisystemet? (Arkistoitu – Internet Archive)", henrikoscarsson.com, 24 januari 2015. Åtkomst den 12 november 2016.
- ↑ a b PJ Anders Linder. "Debatt: Bristerna i GAL-TAN-skalan", di.se, 30 augusti 2016. Åtkomst den 12 november 2016.
- ↑ Robert Sundberg. "Alla talar om GAL-TAN", dalademokraten.se, 13 augusti 2016. Åtkomst den 12 november 2016.
- ↑ Arkiverade kopian sprakochfolkminnen.se. Arkistoitu 27.12.2018. Viitattu 27.12.2018. (Arkistoitu – Internet Archive) sprakochfolkminnen.se, 27 december 2018.
- ↑ Sören Holmberg intervjuad i Fredagsintervjun. "Fredagsintervjun: Nej, polariseringen har inte ökat[vanhentunut linkki]" (vid 11m21s), Kvartal, 19 februari 2021.