Fritz-Hugo Backman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Backman 1930-luvun alussa.

Fritz-Hugo Backman (28. helmikuuta 1907 Berliini, Saksa8. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja.[1] Backman näytteli 1920- ja 1930-luvuilla Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella ja toimi sitten teatterinjohtajana Porin Teatterissa 1943–1947, Lahden kaupunginteatterissa 1947–1953 ja 1959–1963 sekä Hämeenlinnan kaupunginteatterissa 1963–1965.[2] Suomen Kansallisteatterissa Backman teki parikymmentä roolia vuosien 1938 ja 1972 välisenä aikana.[3]

Backmanilla on nimiosa elokuvassa Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939). Neljä vuotta aiemmin häntä oli kaavailtu sankariosaan Valentin Vaalan komediaan Kun isä tahtoo..., mutta osaan päätyi ohjaaja itse. Enimmäkseen Backmanin elokuvatyöt ovat sivuosia. Vuoden 1968 Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa hän näyttelee apteekkari Dahlbergiä. Vuonna 1954 Backman ohjasi Tampereella toimivalle Pyynikin kesäteatterille Wilhelm Meyer-Försterin näytelmän Vanha Heidelberg.

Fritz-Hugo Backmanille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1962. Hänen äitinsä oli suomalaisen teatterin uranuurtaja Mia Backman ja puolisonsa vuodesta 1947 alkaen näyttelijä Asta Backman.

  • Laine, Kimmo et al. (toim.): Valentin Vaala, s. 227. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-562-9
  1. Uusitalo, Kari & Huhtamo, Erkki: ”Riveistä vuonna 1993 poistuneet”, Elävän kuvan vuosikirja 1994, s. 104. Suomen elokuvasäätiö. ISBN 951-37-1245-1
  2. Verneri Veistäjä: Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 139–140. Helsinki: Tammi, 1965.
  3. Fritz-Hugo Backman, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 19.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.