Finlands Folkkommissariats Notisblad
| Finlands Folkkommissariats Notisblad | |
|---|---|
 Lehden ensimmäisen numeron etusivu. |
|
| Entiset nimet | Arbetarnas Notisblad |
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | Suomen kansanvaltuuskunta |
| Perustettu | 31. tammikuuta 1918 |
| Lakkautettu | 20. huhtikuuta 1918 |
| Kotikunta | Helsinki, Viipuri |
| Kieli | ruotsi |
Finlands Folkkommissariats Notisblad (alk. Arbetarnas Notisblad) oli Suomen sisällissodan aikana Helsingissä ja Viipurissa ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti, joka oli Suomen kansanvaltuuskunnan virallinen tiedotuslehti. Lehden päätoimittaja oli August Forsman ja sen levikki oli 20 000 kappaletta.[1][2] Irtonumeromyynnin ohella lehteä jaettiin muun muassa työväenjärjestöille sekä punakaartin rintamajoukoille.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingfors Svenska Arbetarförening aloitti lehden julkaisun 31. tammikuuta 1918 nimellä Arbetarnas Notisblad. Nimi vaihtui muotoon Finlands Folkkommissariats Notisblad 4. maaliskuuta, jolloin siitä tuli kansanvaltuuskunnan virallinen lehti.[2] Viimeinen Helsingissä julkaistu numero ilmestyi 8. huhtikuuta, jonka jälkeen kansanvaltuuskunta evakuoitiin Viipuriin. Seuraava numero julkaistiin Viipurissa 15. huhtikuuta ja ilmestyminen loppui 20. huhtikuuta, kun valkoiset käynnistivät kaupungin saartamisen.[4][5]
Helsingissä lehden käytössä oli punaisten lakkauttaman Hufvudstadsbladetin toimitus ja lehtipaino.[6] Viipurissa toimitus työskenteli Hotelli Belvederen tiloissa, joka oli myös kaupunkiin siirtyneen kansanvaltuuskunnan majapaikka.[7] Viimeisen numeron pääkirjoituksen oli päätoimittaja Forsmanin sijaan laatinut turkulaisen Arbetetin päätoimittaja Axel Åhlström.[3]
Finlands Folkkommissariats Notisbladin suomenkielinen rinnakkaisjulkaisu oli Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja. Niiden artikkeleita julkaistiin ristiinkäännöksinä, joista vastasi Anna Wiik.[3][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tommila, Päiviö ym.: Suomen lehdistön historia 5 : hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 79–80. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-65723-9-1.
- ↑ a b Matikainen, Juha: Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi : Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918, s. 223–224, 318. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2018. ISBN 978-951-39732-2-3.
- ↑ a b c Mutikainen, Timo: Vallankumouksen äänitorvet : punaisen lehdistön suhde kansanvaltuuskunnan politiikkaan ja propagandaan sisällissodan aikana, s. 5–6, 91. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2002. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Kaarna, Väinö ; Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 12, 16. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 223. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
- ↑ Pettersson, Tobias: När de röda tog över HBL:s redaktion – inbördeskriget live från början till slut 26.1.2018. Hufvudstadsbladet. Viitattu 17.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Londen, Magnus: Inbördeskriget / Veckobulletin 12 Inbördeskriget dag för dag i sexton veckor. 2018. Hufvudstadsbladet. Arkistoitu 20.4.2018. Viitattu 17.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Lundin, Lukas: Anna Wiik lever vidare i arkiven 13.11.2020. Ny Tid. Viitattu 17.12.2020. (ruotsiksi)