Faros (kaupunki)
| Faros | |
|---|---|
| Φάρος | |
.jpg) Faroksen raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Faros |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kroatia |
| Paikkakunta | Stari Grad, Hvar, Split-Dalmatia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 385 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Faros, Illyria |
| Provinssi | Dalmatia |
| Aiheesta muualla | |
Faros (m.kreik. Φάρος, lat. Pharos, Pharus) eli Faria (m.kreik. Φαρία, lat. Pharia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Hvar) Illyriassa nykyisen Kroatian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Stari Gradin kaupungin paikalla.[4][5][6]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Faroksen kaupunki sijaitsi samannimisen saaren, nykyisen Hvarin saaren, länsipäässä olevan pitkän lahden pohjukassa. Saari sijaitsi Illyrian rannikolla ja on Adrianmeren pisin.[2][3][7] Kaupunki sijaitsi nykyisen Stari Gradin, italialaisittain Città Vecchia, paikalla.[2][3][4][6]
.jpg)
Faroksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Kaupungin itäpuolella sijaitsi hedelmällinen laakso, nykyinen Jelsan tasanko, jonka pinta-ala on noin 20 neliökilometriä. Siitäkin vain länsiosa kuului Faroksen alueeseen ja loput paikallisille illyrialaisille. Tasangolta on löydetty merkkejä maan jakamisesta noin 1 000 × 200 metrin kokoisiin palstoihin.[1][2] Joskus samalle saarelle on sijoitettu myös toinen polis, Herakleia.[1]
.jpg)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Faros oli Paroksesta tulleiden joonialaisten perustama siirtokunta. Siirtokuntalaiset antoivat saarelle ensin kotikaupunkinsa nimen. Myöhemmin sen nimeksi muuntui Faros. Kaupunki perustettiin vuonna 385 eaa., ja perustamisessa paroslaiset saivat apua Syrakusan tyrannilta Dionysios vanhemmalta.[1][2][3][8] Paikalla oli varhaisempi illyrialainen asutus. Arkeologisten löytöjen perusteella siinä on saattanut olla myös varhaisempi, siirtokuntavaihetta edeltänyt kreikkalainen asutus.[1] Faros oli ainoa joonialainen siirtokunta koko Adrianmeren alueella; seudun muut kreikkalaiskaupungit olivat doorilaisia.[2]
Faros joutui pian perustamisensa jälkeen illyrialaisten hyökkäyksen kohteeksi. Illyrialaiset kuitenkin voitettiin Issasta käsin toimineen, Dionysioksen alaisen laivaston avulla.[2][9] Faros löi omaa hopea- ja pronsirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Rahoissa oli kirjoitus ΦΑΡΙΩΝ, Fariōn, ”faroslaisten [polis]”.[3]
Kun roomalaiset julistivat ensimmäisen illyrialaissodan illyrialaisia vastaan vuonna 229 eaa., faroslainen Demetrios petti vaimonsa, illyrialaisten kuningattaren Teutan, ja sai kiitokseksi itselleen ison osan kuningattaren vallassa olleesta alueesta.[2][3][10] Myöhemmin Demetrios luotti hyviin väleihinsä Makedonian hoviin ja uhmasi roomalaisia. Lopulta hän sai roomalaisten koston itsensä ja kotisaarensa päälle, ja Lucius Aemilius Paullus valloitti ja tuhosi Faroksen toisessa illyrialaissodassa vuonna 219 eaa. Polybios sanoo kaupungin olleen vahvasti linnoitettu. Demetrios pakeni Makedoniaan.[2][3][11]
Myöhemmin Faros rakennettiin uudelleen, mutta menetti itsenäisyytensä. Dalmatian provinssin perustamisen yhteydessä Faroksesta tuli osa sitä. Kaupungin itäpuolen laakson maat jaettiin roomalaisille veteraaneille.[2]
Nykyisen Hvarin saaren nimi on muuntunut Faroksesta.[3] Stari Gradin tasanko on nykyisin Unescon maailmanperintökohde, koska sen kulttuurimaisema ja maanjako on säilynyt hyvin samanlaisena kuin antiikin ajalla.[12]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikkalaisajan Faroksesta on tehty vain vähän löytöjä. Kaupungin pinta-alaksi on arvioitu 1,5–6 hehtaaria.[1] Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka ovat olleet osaksi kyklooppimuurimaiset. Roomalaiselta kaudelta on löydetty lattiamosaiikkeja. Kaupungin ympäristöstä on löydetty maatalojen ja vanhojen peltoja erottaneiden muurien jäänteitä. Esinelöytöihin lukeutuu pääasiassa piirtokirjoituksia, keramiikkaa ja rahoja.[1][2][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”84. Pharos; 80. Herakleia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PHAROS (Stan Grad) Island of Hvar, Croatia, Yugoslavia”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Pharos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Pharos Pleiades. Viitattu 14.11.2023.
- ↑ Pharos (Croatia) 47 Stari Grad - Φάρος ToposText. Viitattu 14.11.2023.
- ↑ a b ”20 D6 Pharus”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 8; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle s. 427; Strabon: Geografika VII s. 315; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.30; Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.17.14.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.13.4, 15.14.1–2.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.13.1.
- ↑ Polybios: Historiai 2.11.
- ↑ Polybios: Historiai 3.16; Johannes Zonaras: Epitomē historiōn (Epitome historiarum) 8.20.
- ↑ a b Stari Grad Plain UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 14.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Faros Wikimedia Commonsissa
