Fanikääntäminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fanikääntämisellä tarkoitetaan laajaa käännöstoiminnan kenttää, jossa fanit tekevät erilaisten teosten käännöksiä vapaaehtoisesti. Ammattimaisesta kääntämisestä fanikääntäminen eroaa siinä, että käännöksiä tuottavat useimmiten maallikot ilman minkäänlaista korvausta.

Fanikääntämistä on hyvin monenlaista. Fanikääntämiseen kuuluu mm. elokuvien ja tv-ohjelmien tekstitykset eli fanitekstitykset, sarjakuvien käännökset eli skanlaatiot ja esimerkiksi videopelien käännökset.

Fanikäännökset syntyivät mangan ja animen suosion kasvun myötä Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980-luvulla. Aluksi anime ja manga olivat kuitenkin alakulttuurin ilmiö, eikä sarjoja tai sarjakuvia käännätetty virallisesti. Ainoa tapa kuluttaa näitä kulttuurin tuotteita olikin käyttää fanien tekemiä käännöksiä. Fanikäännösten määrän kasvamiseen viime vuosina ovat vaikuttaneet entistä nopeammat internetyhteydet ja materiaalin digitalisoituminen.

Fanikääntäminen ei ole synonyymi piratismille. Siinä missä piraattikäännöksiä tehdään myytäväksi, fanikäännöksiä levitetään ilmaiseksi, eivätkä niiden tekijät saa niistä mitään tuottoa, toisin kuin piraattikäännöksistä.

Fanitekstitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanitekstitykset (myös fansubbing tai subbing) ovat fanien tekemiä tekstityksiä. Fanitekstittämällä käännetään esimerkiksi animea, draamasarjoja, elokuvia ja tv-ohjelmia. Fanitekstityksiä tehdään jonkin verran esimerkiksi tunnettuihin Hollywood-elokuviin, mutta useimmiten fanitekstityksiin törmää sellaisten sarjojen ja elokuvien kohdalla, joita ei ulkomailla ole saatavilla. Esimerkiksi juuri anime-sarjoja tai korealaisia draamoja löytää paljon fanitekstitettynä. Fanitekstittäjät toimivat usein ryhmissä, joissa eri ihminen tekee esimerkiksi käännöksen ja tekstityksen ajastuksen. Ryhmissä on usein myös erikseen käännöksen laadun varmistajat. Fanitekstityksiä tehdään monille eri kielille, mutta yleisin kieli on englanti, sillä suuri osa käännettävistä teoksista on alkukieleltään esimerkiksi japanin tai korean kieltä. Englanninkielistä tekstitystä käytetään joskus myös pivot-käännöksenä muille kielille. Alkuaikoina fanitekstitettyjä teoksista jaettiin esimerkiksi VHS-kopiona, nykyään fanitekstitettyjä ohjelmia voi ladata tai katsoa internetissä. Fanitekstityksiä on saatavilla kahdessa eri formaatissa: erillisinä tekstitystiedostoina (soft sub) tai valmiiksi videokuvaan poltettuna (hard sub).

Fanitekstitykset poikkeavat usein normaaleista tekstitysnormeista. Fanitekstityksissä tavallisia ovat esimerkiksi erilaisten fonttien ja värien käyttö (esim. erottamaan eri hahmojen puheenvuorot toisistaan), tekstityksen jako useammalle kuin kahdelle riville, sanojen selittäminen, erilaisten huomautusten käyttö ruudun ylälaidassa, tekstityksen sijainti eri paikoissa ruutua (ei vain alalaidassa), alku- ja lopputekstien kääntäminen sekä alku- ja lopputekstien aikana soivien laulujen karaoke-tekstittäminen. Fanitekstityksissä pyritään yleensä myös tekstin värin, fontin ja sijainnin synkronointiin alkuperäisen materiaalin kanssa. Siinä missä viralliset tekstitykset usein suosivat jonkinasteista kotouttamista, fanitekstityksissä on usein käytetty elementtejä alkukielestä.

Vieraannuttava käännösstrategia selittyy fanitekstitysten tarkkaan rajatulla yleisöllä. Fanitekstitykset ovat tietylle fanikunnalle suunnattuja, ja nämä fanikunnat arvostavat yleensä syvää tietoa lähtökielestä ja kulttuurista. Siksi tekstitykseen saatetaankin jättää vieraskielisiä tai kulttuurisidonnaisia elementtejä, joita vielä erikseen selitetään kääntäjän huomautuksella. Fanitekstitysten ihanne ei välttämättä siis ole esimerkiksi tekstin hyvä luettavuus, vaan usein tärkeintä on lähtötekstin hyvin tarkka käännös, jossa näkyy vieras kulttuuri.

Fanitekstien syntyyn ja yleistymiseen vaikutti suuresti fanien kokemus siitä, että viralliset käännökset olivat jotenkin puutteellisia. Puutteita olivat esimerkiksi tekstitysten puuttuminen kokonaan, niiden hidas ilmestymisaikataulu (varsinkin levityksen alkuaikoina Yhdysvalloissa) ja Yhdysvaltain televisiokanavien käännösten liian voimakas kotouttaminen. Voikin siis sanoa fanitekstitysten normien taistelevan länsimaisen populäärikulttuurin ylivaltaa vastaan.

Skanlaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skanlaatiot (engl. scanlation, scanslation) ovat sarjakuvien fanikäännöksiä. Termiin törmää useimmiten japanilaisen sarjakuvan (mangan) yhteydessä, mutta käytännössä sillä voidaan tarkoittaa mitä tahansa sarjakuvaa. Termi skanlaatio tulee sanoista "skannaus" (jäljennös) ja "translaatio" (käännös).

Skanlaatioita levitetään verkon välityksellä yleensä ilmaiseksi suorina latauslähteinä tai IRC:n, BitTorrentin tai muiden vertaisverkko- tai tiedostonsiirto-ohjelmien välityksellä. Lisäksi on olemassa tiettyjä verkkosivuja (kuten Onemanga), jotka ovat erikoistuneet skanlaatioiden levittämiseen.

Skanlaatiot tehdään usein ryhmissä, jolloin ryhmän jäsenillä on eri tehtäviä. Yksi ryhmän jäsen voi esimerkiksi kääntää teoksen ja toinen oikolukea sen. Ryhmissä on usein myös henkilöitä, jotka ovat vastuussa nimenomaan skannausjäljen siistimisestä ja käännöksen asettelusta sarjakuvaan.

Suosituin kieli skanlaatioissa lienee englanti. Esimerkiksi suomeksi mangan käännöksiä on tehty skanlaatioina vain jonkin verran.

Videopelien fanikääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videopelien fanikäännöksillä tarkoitetaan fanien tekemiä epävirallisia tietokone- tai videopelien käännöksiä. Fanivoimin käännetään paljon esimerkiksi sellaisia japanilaisia niche-pelejä, joita ei virallisesti julkaista länsimaissa.

Videopelien fanikääntämisen suosio kasvoi vasta videopelikonsolien emulaattoreiden yleistyttyä 1990-luvun lopulla, koska emulaattorit mahdollistivat pelin alkuperäisen koodin muokkaamisen ilman fyysisen pelin käsittelyä. Fanikääntäjäyhteisön päätavoitteena on perinteisesti ollut kääntää vain Japanissa julkaistuja tietokone- ja videopelejä, joita ei ole aikaisemmin voinut pelata englanniksi. Jonkin verran käännetään myös hiljattain Japanissa julkaistuja pelejä, joilla on vientiarvoa, mutta joita ei todennäköisesti aiota virallisesti lokalisoida englanninkielisiin maihin. Nykyään fanikäännöksiä tehdään myös monilla muilla kielillä.

Fanikäännöksiä voidaan tehdä myös sellaisille peleille, joiden virallisia käännöksiä (lokalisointeja) fanit pitävät viallisina, esimerkiksi jos pelistä on poistettu kiistanalaista sisältöä tai jos juonta tai henkilöhahmojen nimiä on tarpeettomasti muutettu. Tällöin fanikäännökset pyrkivät tarjoamaan paremmin alkuperäisteosta vastaavan pelikokemuksen. Nämä käännökset eivät välttämättä aina edes koske pelin tekstiin – niin sanotut undub-korjaukset korvaavat julkaistuihin peleihin lisätyn ääniraidan alkuperäisellä. Nämä korjaukset ovat hyvin yleisiä sellaisissa japanilaisissa roolipeleissä, joiden julkaistuissa versioissa ei ole mahdollista valita alkuperäistä japaninkielistä ääniraitaa.

Videopelien fanikääntäminen vaatii paljon teknistä osaamista. Vieraskielistä tekstiä voi esiintyä grafiikoissa ja äänissä, joten niitäkin saattaa joutua muokkaamaan – tosin monet japanilaisten pelien fanit haluavat, että visuaaliset efektit ja äänet jätetään mieluummin alkuperäiseen muotoonsa.

Fanidubbaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanidubbaus on fanien tekemä näytellyn tai animoidun tuotannon dubbaus tai uudelleen dubbaus. Dubbaaminen tarkoittaa elokuvan tai televisiosarjan jälkiäänitystä, ja se tehdään yleensä eri kielellä kuin alkuperäinen ääniraita. Useimmat tuotannot käännetään muista kielistä, mutta fanidubbauksia tehdään myös sellaisiin tuotantoihin, jotka ovat alun perin ilmestyneet fanidubbaajan äidinkielellä. Joskus fanidubbaus on lähes suora käännös alkuperäisestä dialogista, joskus se taas on täysin uusi versio alkuperäisen käsikirjoituksen tarinasta ja juonikuvioista, ja jopa päähenkilöiden ominaisuudet voivat muuttua. Fanidubbauksia tehdään, jos ohjelmalle ei ole tehty virallista dubbausta tietyllä kielellä, tai jos virallinen dubbaus ei ole ollut yleisön mieleen. Fanidubbauksia tehdään eniten japanilaisiin animaatioihin, mutta myös muilta kielialueilta tuleviin elokuviin ja tv-sarjoihin. Joskus fanidubbauksilla muutetaan juonta, henkilöhahmoja ja sisältöä voimakkaasti yleensä humoristisella tavalla. Tällaisista dubbauksista käytetään englanniksi nimityksiä ”Abridged series” ja ”fundubs”.

Siinä missä fanitekstitykset ovat todella suosittu tapa tuoda internetistä ladattava visuaalinen media useille kielialueille, ei fanidubbaus ole käännöstapana saavuttanut samanlaista suosiota tavallisten internetin käyttäjien keskuudessa. Valtaosa fanidubbausprojekteista tehdään lyhyille videopätkille ja ne julkaistaan usein YouTubessa tai muissa vastaavissa videopalveluissa. Koska fanidubbauksissa käytetään tavallisesti tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia, fanidubbaukset kohtaavat samoja ongelmia kuin fanitekstitykset, vaikkakin eri suuruusluokassa.

Useimmat fanidubbaukset tuotetaan verkossa, jolloin ääninäyttelijät koe-esiintyvät foorumeilla. Fanidubbauksia tehdään kuitenkin usein myös paikan päällä animetapahtumissa.

Kaunokirjallisuuden fanikääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanit kääntävät paljon myös novelleja ja fanifiktiota ja joskus jopa kokonaisia romaaneja. Internetissä toimivat maailmanlaajuiset faniyhteisöt tuovat lähdemateriaalin tarjolle eri kielille. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita supersuosittu Harry Potter -kirjasarja: fanit ryhtyivät kääntämään teoksia heti niiden ilmestyttyä Isossa-Britanniassa, jotta englantia taitamattomien fanien ei tarvitsisi odottaa virallisen käännöksen ilmestymistä. Kirjasarjan päätyttyä jotkut näistä fanikäännösnettisivuista ovat keskittyneet kääntämään englanninkielistä Harry Potter -fanifiktiota muille kielille.

Fanikääntämisen etiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanikääntäminen on ongelmallista etenkin tekijänoikeuksien kannalta, sillä käännöksen levittäjällä, esimerkiksi tv-sarjojen fanitekstityksiä tarjoavalla sivustolla, ei läheskään aina ole oikeutta käyttää ja levittää käännettävää materiaalia, kuten tv-sarjaa.

Harrastelijakääntäjien ilman palkkiota tekemät fanikäännökset saattavat myös vääristää käännösalaa: fanikäännökset saattavat viestittää, että käännöstöitä ei tarvitse käännättää ammattilaisella maksua vastaan, kun saman työn voi tehdä aiheesta kiinnostunut harrastaja ilmaiseksi. Fanikääntäminen saattaa myös tuoda huonoa mainosta käännösalalle, sillä fanikäännökset voivat olla heikkolaatuisia, mutta niitä ei välttämättä osata mieltää vapaaehtoisen kääntäjän tekemiksi. Keskustelua on herättänyt myös aiemmin tehtyjen fanitekstitysten (luvaton) käyttäminen sen sijaan, että materiaali olisi käännätetty av-käännöksiä ammatikseen tekevällä henkilöllä. Vuonna 2012 elokuvia ja tv-sarjoja levittävä internetpalvelu Netflix jäi kiinni DivX Finland -harrastajayhteisön tekemien tekstitysten luvattomasta käytöstä. DivX Finlandilla ei ole oikeutta levittää tekijänoikeuksien suojaamaa materiaalia.

Toisaalta fanikäännökset eivät useinkaan kilpaile ammattikäännösten kanssa, vaan fanikäännöksiä tehdään esimerkiksi sellaisiin tv-ohjelmiin, joihin ei pienen katselijakunnan takia muuten tulisi ammattimaista käännöstä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]