Pivot-kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pivot-kieli on keinotekoinen tai luonnollinen kieli, jota käytetään eri kielten välisessä kääntämisessä. Käännettäessä mistä tahansa kielestä A kieleen B, käännetään A:sta ensin pivot-kieleen P, ja sen jälkeen P:stä B:hen. Kun käytetään pivot-kieltä, kääntäjiä ei tarvitse olla joka ikiselle kieliparille AB, vaan riittää, että yksi kääntäjä tuntee kielen A sekä pivot-kielen P, ja toinen kääntäjä pivot-kielen ja kielen B.

Pivot-tekniikan käyttö kuitenkin kasvattaa virheiden ja epämääräisyyksien mahdollisuutta lopullisessa käännöksessä, sillä käännösprosesseja on kaksi (tai useampia), kun normaalisti niitä olisi vain yksi. Esimerkiksi kun Hernán Cortés kommunikoi Mesoamerikan intiaaneille, hän puhui espanjaa Gerónimo de Aguilarille, joka puolestaan puhui mayakieltä Malintzille, joka lopulta tulkkasi viestin nahuatliksi intiaaneille.

Englantia, ranskaa, venäjää ja arabiaa käytetään usein pivot-kielenä, sillä niiden osaajia on paljon. Esimerkkejä keinotekoisista kielistä, joita käytetään pivot-kielenä, ovat Interlingua, Esperanto ja Universal Networking Language.

EU-tulkkauksessa ja –kääntämisessä pivot-kielen käyttäminen on hyvin tavallista, sillä EU:n toiminnassa on jatkuvasti käytössä lukuisia eri kieliä, eikä kaikille kielipareille ole mahdollista eikä järkevää pitää omaa kääntäjää esimerkiksi silloin, kun käännös- tai tulkkaustarve on hyvin satunnaista. Tällöin käytetään pivot-tekniikkaa. EU:ssa pivot-kielinä toimivat usein englanti ja ranska.

Myös kaunokirjallisuudesta ilmiö on tuttu, varsinkin pienempien kielten, kuten suomen, tapauksessa. Kirjoja ei välttämättä ole käännetty suoraan alkuperäiskieleltä suomeksi, vaan suomennos tehdään vaikkapa englanninkielistä käännöstä käyttäen. Hyvä esimerkki kirjallisuudesta on Raamattu ja sen kääntäminen eri kielille.

Myös koodauksessa käytetään usein pivot-tekniikkaa siirrettäessä dataa eri systeemien välillä. Ohjelmoinnin yhteydessä pivot-kielestä käytetään nimitystä välikieli. Esimerkkejä tällaisista välikielistä ovat Internet Protocol (IP), XML, sekä tietyntyyppiset monimutkaisemmat ohjelmointikielet. Usein siis data käännetään ensin jollekin välikielelle, ja sen jälkeen kyseessä olevaan systeemiin sopivaan binaarimuotoon.