Fallujan ensimmäinen taistelu

Fallujan ensimmäinen taistelu Operaatio Vigilant Resolve
Osa Irakin sotaa
Päivämäärä: 4. huhtikuuta – 1. toukokuuta 2004 Paikka: Falluja, Irak Lopputulos: Yhdysvaltojen operaation epäonnistuminen
Osapuolet
Yhdysvallat	Useat eri irakilaiset kapinallisryhmät
Tappiot
27 kaatunutta 90 haavoittunutta	noin 100 kaatunutta
noin 600 siviiliuhria

Fallujan ensimmäinen taistelu eli operaatio Vigilant Resolve oli Irakin sodan aikana 4. huhtikuuta – 1. toukokuuta 2004 käyty taistelu Fallujan kaupungin hallinnasta Yhdysvaltojen ja paikallisten irakilaisten kapinallisryhmien välillä. Yhdysvallat oli ennen taistelun alkamista vetäytynyt kaupungista, mutta neljän Blackwater USA:n työntekijän surmat saivat sen lähettämään merijalkaväen takaisin kaupunkiin. Joukkojen hidas eteneminen ja mediahuomio johtivat lopulta Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymiseen ja edelleen tästä huolimatta huonontunut turvallisuustilanne johti myöhemmin saman vuoden syksyllä Fallujan toiseen taisteluun.

Tausta

Yhdysvaltain merijalkaväen joukkoja Fallujassa 7. huhtikuuta.

Falluja on kaupunki noin 70 kilometrin päässä Irakin pääkaupunki Bagdadista länteen al-Anbarin maakunnassa. Alue on niin sanottua Irakin sunnikolmiota ja paikallisten asukkaiden enemmistö on esimerkiksi Etelä-Irakin šiialaisesta väestöstä poiketen sunnalaisia. Salafisteilla oli suuri vaikutusvalta kaupungissa ja Irakin sodan jälkeen vastarintaliikkeiden, kuten al-Qaidan toiminta al-Anbarin alueella johti epävakauteen. Yhdysvallat päätti yhteenottojen lisääntyessä vetää joukkonsa Fallujasta maaliskuussa 2004 ja sen joukot tekivät vain satunnaisia partioita kaupunkiin. Blackwater USA oli yksityinen sotilasalan yritys, joka myi palveluitaan Irakia miehittäneelle koalitiolle. 31. maaliskuuta neljä sen työntekijää väijytettiin Fallujassa. Surmansa saaneita kuljetettiin pitkin kaupunkia ja lopulta ruumiit ripustettiin roikkumaan paikalliselta sillalta. Televisiokamerat kuvasivat tapahtumat, jotka johtivat koalition kasvojen menetykseen ja operaatioon koalition hallinnan palauttamiseksi. Merijalkaväki oli alun perin suunnitellut hiljaista operaatiota, jossa merijalkaväki kävisi vain pidättämässä iskusta epäillyt. Irakin väliaikaisen hallinnon johdossa ollut Paul Bremer ja presidentti George W. Bush vaativat kuitenkin kaupungin valtausta.

Taistelu

Merijalkaväen sotilaita ja M1 Abrams-panssarivaunu taistelujen aikana 6. huhtikuuta.

Operaatio Fallujan valtaamiseksi sai nimen Vigilant Resolve. Operaatioon osallistuneet joukot kuuluivat Yhdysvaltain merijalkaväen I Marine Expeditionary Force -osastoon, joita tukivat helikopterit ja lentokoneet. Fallujassa joukot käsittivät noin 2 200 sotilasta. Operaatiota komensi kenraaliluutnantti James Conway. Fallujassa toimi useita eri kapinallisryhmiä, joiden riveissä taistelijoita oli yhteensä arviolta 15 000–20 000. Falluja piiritettiin 4. huhtikuuta ja taistelut alkoivat pienimuotoisilla tunnusteluhyökkäyksillä ja ilmaiskuilla kaupunkiin.

Kaupunkiin lopulta hyökänneiden joukkojen eteneminen oli hidasta. Kaupungin korttelit jouduttiin valtaamaan yksi kerrallaan panssarivaunujen tuella ja kapinalliset käyttivät amerikkalaisia vastaan sissitaktiikkaa, kuten väijytyksiä, tienvarsipommeja, tarkka-ampujia, miinoja ja kranaatinheitiniskuja. Yhdysvallat käytti puolestaan tykistöä ja ilmavoimiaan. Kaupungin yllä lensi esimerkiksi raskaasti aseistettuja Lockheed AC-130 -lentokoneita ja Bell AH-1 Cobra -helikoptereita. Etenkin helikopterien toimintaa vaikeutti kuitenkin huomattavasti puolustajien raskas tulitus maasta. Ilmaiskut johtivat myös suureen siviiliuhrien määrään kapinallisten käyttäessä tukikohtinaan siviiliasuntoja, moskeijoita ja kouluja. Kolme päivää taistelujen alkamisen jälkeen merijalkaväki oli vallannut vain neljänneksen kaupungista.

Seuraukset

Liikennettä kaupunkiin estäviä joukkoja maantiellä.

Hidas eteneminen ja taistelujen kiihtyminen johtivat poliittiseen painostukseen Yhdysvalloissa, sekä irakilaisten poliitikkojen taholta. Irakissa kritiikkiä ja suoranaisia levottomuuksia aiheuttivat etenkin kaupungin siviiliväestön kärsimykset ja kapinallisten tukikohtinaan käyttämien kaupungin moskeijoiden tulittaminen. Yhdysvalloissa taistelun ratkaisuun vaikutti etenkin taistelun medianäkyvyys. Koalitio julisti 9. huhtikuuta yksipuolisen tulitauon ja aloitti neuvottelut paikallisten kapinallisryhmien kanssa. Neuvottelujen lopputuloksena muodostettiin niin sanottu Fallujan prikaati, joka koostui paikallisista kapinallisista. Vastuu kaupungin hallinnasta luovutettiin prikaatille ja Yhdysvallat suostui aseistamaan ryhmää. Yhdysvaltojen joukot vetäytyivät kaupungista 1. toukokuuta. 27 merijalkaväen sotilasta oli saanut surmansa ja 90 haavoittui. Noin 700 irakilaista sai surmansa ja heistä ehkä jopa 600 oli siviilejä. Noin neljäsosa Fallujan asukkaista pakeni taisteluja muualle Irakiin. Fallujan prikaati romahti myöhemmin samana vuonna ja kun vielä Irakin al-Qaidan johtajan Abu Musab al-Zarqawiin uskottiin olleen kaupungissa amerikkalaiset etenivät kaupunkiin uudelleen syksyllä 2004 Fallujan toisessa taistelussa operaationimeltään Phantom Fury.