Faanejelm
Faanejelm,[1] joskus faanejeelm,[2] oli seteli, jollaisia Ruotsin valtakunnassa laskettiin liikkeelle Kustaa III:n sodan aikana vuonna 1790 yhteensä 1,3 miljoonan riikintaalerin arvosta.[3]
Setelit laski Porvoossa liikkeelle sotakomissaari Per Georg Fahnehielm (1735–1816), jonka nimikirjoitus antoi seteleille nimen.
Faanejelmit oli tarkoitettu helpottamaan vaihtorahapulaa, joka haittasi Suomessa olleen armeijan huoltoa. Vaihtorahapula oli syntynyt, koska Kustaa III:n aikana lyötiin hyvin vähän kuparirahaa.[3]
Faanejelmejä tunnetaan kolmea eri mallia. Mallit poikkeavat painoajaltaan ja tekstiltään. Tammikuussa 1790 käyttöön otetun mallin I nimellisarvot olivat 8 ja 12 killinkiä. Helmikuussa käyttöön otetun mallin II nimellisarvot olivat 16, 24 ja 32 killinkiä sekä 1 riikintaaleri, 1 rt 24 k, 1 rt 32 k ja 1 rt 40 k. Kesäkuussa 1790 käyttöön otetun mallin III nimellisarvot olivat 1 rt 8 k, 1 rt 16 k ja 2 riikintaaleria. Näiden lisäksi syyskuussa 1790 laskettiin liikkeelle mallin III mukaisia 8 ja 12 killingin seteleitä.[3]
Faanejelmejä ei painettu setelipainossa vaan Frenckellin kirjapainossa Turussa. Tämä oli poikkeuksellista. Setelin koko oli noin 15 × 9 cm. Yhdelle kirjoissakin käytetylle lumppupaperiarkille painettiin kahdeksan seteliä. Arkilla oli yksi vesileima. Tekniikasta johtui, että neljä seteliä jäi ilman vesileimaa, kun taas neljään tuli vesileiman neljännes setelin kulmaan. Vesileimoja tunnetaan kolmea eri tyyppiä.[3]
Väärentämisen vaikeuttamiseksi seteliin käytettiin neljää eri kirjasintyyppiä. Tämä vaikeutti väärentämistä, koska kirjapainoissa ei yleisesti ollut monia erilajisia kirjakkeita. Turvatekijänä seteliin painettiin lisäksi puristusleima, jossa on teksti K. FINSKA G: KRIGS COMMISSARIATET ja vuosiluku 1790.[3]
Seteleissä on kaksi allekirjoitusta. Allekirjoitus P. G. Fahnehielm oli painettu. Toinen allekirjoitus on laadittu käsin. Käsin lisättiin myös setelin päiväys ja sarjanumero. Jokaisella kolmesta setelimallista oli oma sarjanumerointinsa.[3]
Liikkeeseenlaskennan puutteellisen kontrollin vuoksi syntyi ajan mittaan runsaasti väärennöksiä. Juuri näistä väärennöksistä joutui muun muassa Adolf Fredrik Munck oikeuteen.
Faanejelmit lunastettiin kierrosta valtionvelkakonttorin seteleillä vuosina 1792–93.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fahnehjelmare – Nordisk familjebok, sivu 1274.