Adolf Fredrik Munck

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1749 syntynyttä kreivin arvon saanutta hovimiestä. Vuonna 1800 syntyneestä senaattori ja hovioikeudenneuvos Adolf Fredrik Munckista on eri artikkeli.
Karl August Ehrensvärdin pilakuva tilanteesta, jossa ”Muncken” ohjaa Kustaa III:ta hänen lemmenhetkessään Sofia Magdalenan kanssa. Vasemmalta Sofia Magdalena, Kustaa III ja Adolf Fredrik Munck.

Adolf Fredrik Munck af Fulkila (29. huhtikuuta 1749 Mikkeli18. heinäkuuta 1831 Massa, Italia) oli suomalainen kreivi, Ruotsissa aateloitu hovimies. Oikeastaan hän ei kuulunut "af Fulkila" -nimiseen jo sammuneeseen vanhempaan aatelissukuun, mutta Munck-sukujen geneaologiat olivat tuolloin menneet jossain määrin sekaisin.

Hänen syntymäpaikkansa on Tarkian vänrikinpuustelli, joka sijaitsi Rantakylän kartanon mailla Mikkelissä.

Kun Kustaa III päätyi vuonna 1775 pitkän tunnusteluvaiheen jälkeen yrittämään lemmenhetkeä puolisonsa kuningatar Sofia Magdalenan kanssa, yritys päättyi ongelmiin. Eräässä Munckin tarkkaan dokumentoidussa raportissa (myös kuninkaan henkivartijoiden vahvistama) mainitaan, kuinka kuningas pyytää hänet makuuhuoneeseensa auttamaan itse aktissa, joka on päätynyt historian kirjoihin.

Raportti sekä lukuisat riippumattomat aihetodisteet ovat antaneet aihetta huhuille, että Munck olisi itse asiassa ollut vuonna 1778 syntyneen kruununprinssin Gustav IV Adolfin isä. Selvää on, että myös Munckin ura sai kipinän episodin jälkeen. Oltuaan alun perin hovitallimestari hän kiipesi nopeasti asteikossa ja tuli ylitallimestariksi, vapaaherraksi, kreiviksi, käskynhaltijaksi ja Serafiimiritarikunnan ritariksi. Lisäksi Munck sai kuningattarelta suurenmoisen lahjan, kuningattaren kuvalla varustetun ja briljantein koristellun kellon. Suomen kansallisbiografiassa esitetyn arvion mukaan tutkijat ovat kuitenkin yleisesti vapauttaneet Munckin näistä epäilyistä, koska sekä Munckin oman selostuksen että muiden lähdetietojen perusteella kuningas oli kruununperijän isä.

Munckin kohtaloksi puolestaan koituivat liiketoimet väärennetyillä faanejelmeilla. Aidot faanejelmit olivat seteleitä, muodollisesti suunnattuja sotakassan täyttämiseen, ja niitä painettiin Suomen Porvoossa Venäjän sodan aikaan 1788–1790. Väärennettyjä seteleitä puolestaan tuotti Munck Drottningholmissa apurinaan Charles Appelkvist, ja myös kuningas on saattanut olla sekaantunut toimintaan. Väärennökset kuitenkin huomattiin, ja kuninkaan kuoleman jälkeen 1792 Munck joutui pakenemaan maasta. Hän hankki suurenmoisen palatsin Massan kaupungissa Italiassa, mutta kuoli lopulta köyhtyneenä.

Munck af Fulkilan suvussa on toinenkin Ruotsin hovissa viihtynyt: hovineiti, Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adolf Fredrik Munck Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Oscar Nikula: Adolph Fredric Munck. En hovgunstlings uppgång och fall. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 1991. ISBN 951-9018-71-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]