Evert Tähkäpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Evert Tähkäpää, sukunimi aik. Ax (10. marraskuuta 1868 Tampere12. kesäkuuta 1940 Tampere) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja lahjoittaja.[1][2][3]

Evert Tähkäpään vanhemmat olivat nahkuri Karl Gustaf Ax (1827–1878) ja Amalia Selina Helin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1889 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa oikeustutkinnon 1894. Tähkäpää sai varatuomarin arvon 1897.[1][4][2][3]

Tähkäpää oli Tampereen raastuvanoikeudessa ylimääräisenä oikeusneuvosmiehenä 1898–1899 ja raastuvanoikeuden toisen osaston varapuheenjohtajana 1899–1903. Hän oli Turun hovioikeudessa notaarina 1903–1904, asessorina 1904–1907 ja apujäsenenä 1907–1912. Tähkäpää erotettiin vuoden 1906 pakkolain perusteella asessorin virastaan ja asetettiin lakkautuspalkalle. Tähkäpää toimi Saarijärven tuomiokunnan tuomarina 1912–1922 ja Pirkkalan tuomiokunnan tuomarina 1922–1938.[1][2][3]

Tähkäpää keräsi taidetta ja hän matkusti maailmalla yhdessä ystävänsä kultaseppä Kustaa Hiekan kanssa. He olivat mukana perustamassa Tampereelle Hämeen museota, jolle he molemmat lahjoittivat esineitä kokoelmistaan. He suunnittelivat myös yhdessä Kustaa Hiekan museon museotalon. Tähkäpää toimi Kustaa Hiekan museosäätiön ensimmäisenä puheenjohtajana ja hän lahjoitti museolle oman taidekokoelmansa.[4]

Vuonna 1922 Tähkäpää osti asunnokseen nykyisen Sara Hildenin taidemuseon paikalla Onkiniemessä sijainneen Kivistön huvilan. Huvilan oli rakennuttanut Lapinniemen puuvillatehtaan yksi perustaja, kasööri J. Kupiainen.[4]