Kustaa Hiekka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kustaa Hiekan rintakuva (Yrjö Liipola, 1939).

Kustaa Hiekka (aik. Gustaf Lindell; 12. lokakuuta 1855 Laitila1. toukokuuta 1937) oli suomalainen kultaseppä ja kunnallispoliitikko.[1]

Kustaa Hiekan vanhemmat olivat maanviljelijä Wilhelm Hiekka (Porkola) ja Fredrika Hiekka. Hiekka kävi sunnuntai- ja iltakoulua ja opiskeli kultasepäksi Uudessakaupungissa vuosina 1870–1875. Saatuaan kisällinkirjansa vuonna 1875 hän työskenteli Viipurissa ja Pietarissa, kunnes perusti oman verstaan Poriin vuonna 1878. Saatuaan kultaseppämestarin arvon Hiekka siirtyi 1879 Tampereelle työskentelemään mestarina kultasepän lesken Henrika Karolina Areniuksen liikkeessä. Hiekka meni naimisiin Areniuksen kanssa ja piti liikettä seuraavat parikymmentä vuotta omana yksityisenä liikkeenään. Vuonna 1899 Hiekka perusti yhdessä helsinkiläisen kultasepän Karl Hägglundin ja turkulaisen kultasepän Vilhelm Pettersonin kanssa Suomen Kultaseppä Oy:n, joka alkoi ensimmäisenä Suomessa valmistaa kulta- ja hopeatavaroita teollisesti, kun niitä aiemmin oli tehty puhtaasti käsityönä.

Menestyksellinen liiketoiminta antoi Hiekalle taloudelliset mahdollisuudet aloittaa mittavan esine- ja taidekokoelman keräämisen. Hiekka oli innokas matkailija, joka jo heti kultasepäksi valmistuttuaan teki useita ulkomaanmatkoja ja toi matkoilla hankkimiaan esineitä kokoelmaansa. Ensimmäisen ulkomaanmatkansa Hiekka teki Pariisin vuoden 1878 maailmannäyttelyyn ja kävi myöhemmin muissakin maailmannäyttelyissä. Hän teki vuosien 1880–1914 välillä vähintään yhden ulkomaanmatkan joka vuosi. Euroopan ohella hän kävi Lähi-idän maissa, Havaijilla, Japanissa ja Hongkongissa. Vuosina 1907–1908 Hiekka teki maailmanympärimatkan, joka kesti puoli vuotta.

Vuonna 1931 Hiekka lahjoitti kokoelmansa Kustaa Hiekan Säätiön ylläpitämälle museolle ja luovutti museota varten Tampereen Pirkankadun varrella olevan klassistyylisen vuonna 1928 valmistuneen rakennuksen. Tässä rakennuksessa toimii edelleen Hiekan taidemuseo. Kustaa Hiekka harrasti myös kansatiedettä ja lahjoitti keräämänsä kansatieteellisen aineiston Tampereella sijaitsevalle Hämeen museolle. Hiekan synnyinkunnan Laitilan kirjasto toimi vuosina 1938–2006 Hiekan lahjoittamassa Kustaa Hiekan Lukutupa -nimisessä rakennuksessa.

Hiekka sai teollisuusneuvoksen arvon vuonna 1935. Hän kuoli vuonna 1937 81-vuotiaana.

Kustaa Hiekka toimi myös 32 vuotta (1886–1918) Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä sekä kaupungin rahatoimikamarin (myöhempi kaupunginhallitus) puheenjohtajana vuonna 1901.

Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan vuonna 1939 tekemä Kustaa Hiekan pronssinen rintakuva on pystytetty Hiekan taidemuseon eteen Tampereelle. Samanlainen rintakuva on myös Laitilassa Kustaa Hiekan Lukutuvan edustalla.

Kustaa Hiekka on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle Tampereelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rintala, Liisa: Esipuhe. – Liisa Rintala (toim.), Kustaa Hiekka ja Hiekan taidemuseo, s. 9–10. Tampere: Hiekan taidemuseo, 2006. ISBN 978-952-99397-1-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.