Etelä-Tiroli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelä-Tiroli
Autonome Provinz Bozen–Südtirol
Provincia Autonoma di
Bolzano–Alto Adige
Provinzia Autonoma de Balsan/Bulsan–Südtirol
Palais Widmann in Bozen.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Maakunnan sijainti Italiassa
Maakunnan sijainti Italiassa
Valtio Italia
Alue Trentino-Etelä-Tiroli
Kuntia 116
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Bolzano (Bozen)
 – maakuntajohtaja Arno Kompatscher (SVP)
Pinta-ala 7 400,43 km²
Väkiluku (2013) 515 714
 – väestötiheys 69,7 as./km²
Symbolit
 – puhelintunnus 0471, 0472, 0473, 0474, 0463
Lyhenteet
 – postitunnus 39100 (Bolzano)
39010-39059 (muut)
 – rekisterikilven tunnus BZ

Etelä-Tiroli (saks. Südtirol, ital. Alto Adige, ladiniksi Südtirol) on Italian pohjoisin maakunta. Se muodostaa Trentinon maakunnan kanssa Trentino-Etelä-Tirolin alueen. Etelä-Tirolilla on laaja itsehallinto ja sitä kutsutaan autonomiseksi maakunnaksi (saks. autonome Provinz, ital. provincia autonoma, ladin. provinzia autonoma). Maakunnan asukasluku on noin 515 000 ja sen pääkaupunki on Bolzano (saks. Bozen).

Etelä-Tiroli sijaitsee Alpeilla ja maakunnassa vallitsee vahva paikallinen kulttuuri, joka juontaa juurensa historiallisiin baijerilais- ja ladinilaisasutuksiin sekä siteisiin saksalaiseen ja itävaltalaiseen kulttuurialueeseen. Erotuksena muista Italian maakunnista Etelä-Tiroli on pääsääntöisesti saksankielinen maakunta. Asukkaista noin 62 prosenttia on saksankielisiä, 23 prosenttia italiankielisiä ja neljä prosenttia ladininkielisiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Tirolin maakunta oli aikaisemmin osa Itävalta-Unkaria, jossa se kuului samaan hallintoalueeseen nykyään Itävaltaan kuuluvan Tirolin osan kanssa. ensimmäisen maailmansodan loputtua alue luovutettiin Italialle italiankielisen Trenton ohella 1919. Fasistien valtaannousun jälkeen maakunnassa aloitettiin voimakkaat italialaistamistoimet.[1] Italian antauduttua toisessa maailmansodassa alue liitettiin lyhyeksi aikaa natsi-Saksaan. Toisen maailmansodan jälkeen asukkaat pyysivät alueen palauttamista Itävallan osaksi, mutta liittoutuneet hylkäsivät tämän. Sodan jälkeen koko italialaisten dominoimalle Trentino-Etelä-Tirolille annettiin itsehallinto, mikä ei tyydyttänyt saksalaisia ja alueella toimikin 1950- ja 1960-luvuilla aktiivisia aseellisia vastarintaryhmiä. Pitkällisen vastarinnan seurauksena annettiin lopulta uusi saksalaisväestön oikeudet paremmin huomioiva itsehallintomääräys.

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Tirolin maakuntavaalit 2013

Puolue Äänimäärä Paikat
Südtiroler Volkspartei 45,7 % 17
Die Freiheitlichen 17,9 % 6
Grüne-Verdi-Vërc 8,7 % 3
Süd-Tiroler Freiheit 7,2 % 3
Partito Democratico 6,7 % 2
Forza Alto Adige-Lega Nord-Team Autonomie 2,5 % 1
MoVimento 5 Stelle 2,5 % 1
Bürgerunion-Ladins Dolomites-Wir Südtiroler 2,1 % 1
L'Alto Adige nell'Cuore 2,1 % 1

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Tirolin väestö jaetaan virallisesti saksaa, italiaa ja ladinia puhuviin kieliryhmiin. Saksan- ja ladininkielisten osuus on 1960-luvulta lähtien hiljalleen noussut ja italiankielisten laskenut. Muita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä on samalla kasvanut 10,2 prosenttiin (2011).[2]

Väestö kieliryhmittäin väestönlaskennoissa 1880–2011

Kieli 1880 1890 1900 1910 1921 1961 1971 1981 1991 2001 2011
saksa 90,6 % 89,0 % 88,8 % 89,0 % 75,9 % 62,2 % 62,9 % 64,9 % 65,3 % 64,0 % 62,3 %
italia 3,4 % 4,5 % 4,0 % 2,9 % 10,6 % 34,3 % 33,3 % 28,7 % 26,5 % 24,5 % 23,4 %
ladini 4,3 % 4,3 % 4,0 % 3,8 % 3,9 % 3,4 % 3,7 % 4,1 % 4,2 % 4,0 % 4,1 %
muut kielet 1,7 % 2,3 % 3,2 % 4,3 % 9,6 % 0,1 % 0,1 % 2,2 % 4,0 % 7,5 % 10,2 %
Etelä-Tirolin kunnat suurimman kieliryhmän mukaan vuonna 2011:
  saksa (103 kuntaa)
  ladini (8 kuntaa)
  italia (5 kuntaa).
Jakamaton Tiroli ennen vuotta 1918.

Kieliryhmien osuudet väestön antaman ilmoituksen mukaan

Kieli 1991 2001 2011
saksa 67,99 % 69,15 % 69,41 %
italia 27,65 % 26,47 % 26,06 %
ladini 4,36 % 4,37 % 4,53 %

Etelä-Tirolissa 116 kunnasta saksankielinen enemmistö on 103 kunnassa. 81 kunnassa saksankielisiä oli yli 90 prosenttia.

Etelä-Tirolin asukkaista ulkomaiden kansalaisia oli (2011) 8,7 % (44 362 henkilöä). Suurin ulkomaalaisryhmä oli albaanit (5 558), saksalaiset (4 677) ja marokkolaiset (3 570). Ulkomaalaisten lapset menevät useimmin italiankielisiin kouluihin joissa ulkomaalaisten osuus on 21 % opiskelijoista. Ulkomaalaisten osuus saksankielisissä kouluissa on vain 6,1 % ja ladininkielisissä 4,0 %.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]