Esko Kiviaho

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Esko Veli Kiviaho (19. marraskuuta 1931 Sortavala15. heinäkuuta 2017 Vaasa[1]) oli suomalainen maahockeypelaaja, jääkiekkoilija ja jalkapalloilija.

Kiviaho oli Suomen maahockeyn olympiajoukkueen varamaalivahti Helsingissä 1952. Hän voitti Hämeenlinnan Pallokerhon riveissä Suomen mestaruuden vuosina 1951, 1952 ja 1954.

Jääkiekkoilijana "Napa" Kiviaho saavutti HPK:n joukkueessa SM-hopeaa vuonna 1952 ja SM-pronssia vuonna 1954. Hän kuului siihen nuorten maajoukkueeseen, joka ensimmäisen kerran voitti Ruotsin vuonna 1949. Jalkapalloa hän pelasi SM-sarjassa vuosina 1947–1948.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 129. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peltola, Vesa-Matti: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 31. Urheilutietäjän joulu, 2017, s. 39. Suomen Urheilutietäjät ry.


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.