Maalivahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maalivahti on monissa joukkuelajissa käytetty erityinen pelaaja, jonka tehtävä on torjua vastustajan maalintekoyritykset. Maalivahteja käytetään ringetessä, jalkapallossa, jääkiekossa, salibandyssä, käsipallossa, jääpallossa, vesipallossa sekä monessa muussa lajissa. Maalivahteja koskevat lähes poikkeuksetta erilaiset säännöt kuin muita pelaajia.

Maalivahti jalkapallossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maalivahti (jalkapallo)
Jalkapallomaalivahti on syöksynyt ja torjuu pallon

Jalkapallossa maalivahti on muihin pelaajiin nähden poikkeavassa asemassa. Hänellä on oikeus pelata palloa käsillä omalla rangaistusalueellaan. Oman rangaistusalueensa ulkopuolella maalivahdilla ei ole erityisoikeuksia muihin pelaajiin nähden.

Maalivahdille tärkeitä ominaisuuksia ovat reaktionopeus, pelisilmä ja ketteryys rohkeuden ohessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana maalivahtipeli on entistä enemmän painottunut pelinjohtamiseen. Myös jalalla pelaamisen merkitys on kasvanut.

Maalivahti jääkiekossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maalivahti (jääkiekko)
Kiekko on saatu maalivahdin ohi maaliin

Jääkiekkomaalivahdin varustus poikkeaa kenttäpelaajan varusteista siten, että toisessa kädessään maalivahdilla on levyhansikas eli niin sanottu kilpi ja toisessa räpylä; maila on kilpikädessä. Polvisuojat ovat torjuntatehon lisäämiseksi leveät. Lisäksi jääkiekkomaalivahti käyttää rintapanssaria, jossa on myös olkapääsuojat, alapäänsuojaa sekä kypärää, jossa on maski. Maila on malliltaan kenttäpelaajan mailaa leveämpi. Sitä käytetään sekä torjumiseen että kiekon lyömiseen.

Maalivahti salibandyssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maalivahti (salibandy)

Salibandyssä maalivahdilla ei ole mailaa. Maalivahti saa ottaa pallon käsiinsä vain ollessaan hänelle merkityllä alueella. Kasvomaski on maalivahdille pakollinen varuste. Myös ohuiden hansikkaiden käyttö on sallittu. Oleellinen ero jääkiekkoon on, että suojukset saavat vain suojata maalivahtia, eivät estää maalin syntymistä. [1]

Salibandyssä heittotaidolla on pelin avaamisen kannalta keskeinen merkitys toisin kuin jääkiekossa, jossa maalivahti yleensä vain antaa kiekon lähimmälle oman joukkueensa pelaajalle.

Torjuntaprosentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torjuntaprosentti on etenkin jääkiekossa ja salibandyssä maalivahdin pelituloksen mittaamiseen käytettävä matemaattinen arvo, joka ilmaisee prosentteina hänen torjumansa laukaukset kaikista hänen vartioimaansa maalia kohti tehdyistä laukauksista. Maalin ohi menneitä laukauksia ei lasketa mukaan.

T=\rm\tfrac{Torjunnat}{Laukaukset}

Esimerkiksi, jos maalivahti torjuu 34 laukauksesta 30, torjuntaprosentti muodostuu seuraavasti:
T=\frac{30}{34}\approx0{,}882. Tilastoissa se on tapana merkitä pohjoisamerikkalaisittain .882 tai eurooppalaisittain kahdella desimaalilla 88,20 %.

Joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko joukkueen torjuntaprosenttiin lasketaan joukkueen kaikkien maalivahtien yhteensä tekemät torjunnat joukkueen maalia kohti tehdyistä laukauksista. Käytettävästä laskentatavasta riippuu, vaikuttavatko joukkueen torjuntaprosenttiin myös ilman maalivahtia, tyhjään maaliin tehdyt maalit vai eivät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1] The International Floorball Federation − Rules of the Game