Erkki Kivijärvi
| Erkki Kivijärvi | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. syyskuuta 1882 Oulu |
| Kuollut | 20. tammikuuta 1942 (59 vuotta) Helsinki |
| Ammatti |
toimittaja toimitussihteeri |
| Vanhemmat | Karl Kivijärvi ja Majken (o.s. Nybergh) |
| Puoliso | Gerdrud Alice Frisell, Laura Havu |
Kaarle Erkki Kivijärvi (24. syyskuuta 1882 Oulu – 20. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja lehtimies. Päätyönsä hän teki Helsingin Sanomien toimittajana ja toimitussihteerinä.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erkki Kivijärven vanhemmat, oululainen tervakauppias Karl Kivijärvi ja Majken (o.s. Nybergh) edustivat suomenmielistä porvarissäätyä, ja Kivijärvikin aloitti koulunkäyntinsä suomenkielisessä Rosendahlin-Westerlundin valmistavassa koulussa. Oulun suomalaiseen klassilliseen lyseoon hän siirtyi 1893, vajaa vuosi isän varhaisen kuoleman jälkeen. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1901 Kivijärvi kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kieliä, kansantaloutta ja filosofiaa. Vuonna 1904 hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja paria vuotta myöhemmin maisteriksi.[3] Kivijärvi oli sitten toimittajana Hämeenlinnassa ja Tampereella kunnes hänestä tuli 1906 Helsingin Sanomien toimitussihteeri ja tässä työssä hän oli sitten muutamia välivuosia lukuunottamatta kuolemaansa saakka. Kivijärvi oli välillä vuosina 1908–1912 ohjaajana ja teatterinjohtajana Maaseututeatterissa Viipurissa.[4]
Erkki Kivijärven ensimmäinen puoliso 1905–1925 oli Gertrud Alice Frisell. Kauppaneuvos Kai Kivijärvi oli heidän poikansa.[5] Erkki Kivijärven toinen puoliso vuodesta 1926 oli laulaja Laura Havu.[2]
Erkki Kivijärvi kuoli tammikuussa 1942 Helsingissä sydänkohtaukseen 59-vuotiaana.[4]
Monipuolinen kulttuuripersoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erkki Kivijärvi kirjoitti Suomen luetuimpiin lehtiin ja toimi lukuisten albumien ja kulttuurilehtien avustajana. Näkyvimmän osan urastaan hän teki arvostettuna teatterikriitikkona, jolla oli perusteellinen tuntuma teatterimaailmaan. Kritiikkien ohella hän kirjoitti muun muassa Näyttämöoppaan seuranäyttämölle (1913) ja henkilökuvan Adolf Lindforsista (1923) sekä kahdeksan kokoillan näytelmää. Käytännön kokemusta teatterimaailmasta Kivijärvi sai vuosina 1908-1912 toimiessaan Viipurin maaseututeatterin johtajana.
Erkki Kivijärvi piti myös lausuntoiltoja ja hän oli tunnettu erityisesti ruotsalaisen Gustaf Frödingin runojen tulkitsijana.[6]
Kivijärvi tunnettiin myös pakinoitsijana. Helsingin Sanomien maanantaikirjeissä hän esitteli kepeän henkevään tyyliinsä milloin kirjallisuuden klassikoita, milloin Ruotsin elinkeinoelämää. Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti taas nimimerkillä Bagheera ja neuvoi "Saako? Sopiiko?" -palstallaan tapakulttuurin taitoja: minkälainen kravatti piti missäkin puvussa olla ja mitä viinejä milloinkin tuli juoda.
Tervaporvarin poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miltei kaikissa Kivijärven romaaneissa on omaelämäkerrallisia piirteitä kotikaupungista Oulusta. Romaani Tervaporvari (1933) ajoittuu Oulun tervakaupan mahtivuosiin 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Se kuvaa haaparantalaisen puusepän pojan Karlin urakehitystä konttoristista itsenäiseksi tervaporvariksi, jolla on oma kauppatalo Torikadulla. Karlin yritteliäisyys ja eteenpäin pyrkivä asenne kytkeytyvät osaksi 1930-luvun suomalaisen kaunokirjallisuuden aihemaailmaa, joka tähdensi perinteen ja jatkuvuuden sekä työn ja sitkeyden merkitystä.
Toinen Kivijärven romaanien keskeinen miljöö on vuosisadan alun Helsinki. Pääkaupunkiin sijoitettu Painomuste ja punaviini (1930) kuvailee 1920-luvun politiikan ja seurapiirien tapahtumia miljöönään sanomalehden toimitus. Lehden esikuvana on mitä ilmeisimmin Helsingin Sanomat, jossa kirjailija itse oli toimitussihteerinä.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakkaus kutsuu: nuoren naisen romaani. Otava 1928 (Nimimerkillä Bagheera)
- Painomuste ja punaviini: lukuelokuva. Otava 1930
- Tervaporvari: romaani vanhasta Oulusta. Otava 1933
- Tervaporvarin pojat ja tyttäret. Otava 1934
- Tiimalasissa valuu hiekka: romaani vuosisadan alun Helsingistä. Otava 1935
- Kauppaneuvos: elämäkertaromaani. Otava 1937
- Steyerin perhe: erään suvun romaani. Otava 1938
Novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Väsynyt ja muita kertomuksia. Karisto 1912
- Punainen lamppu: pieniä kertomuksia. Ahjo 1919
Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matkamies. WSOY 1915
- Virran varrelta. WSOY 1917
Lastenkirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilokirja: kullan kuvia murusille. Helsingin uusi kirjapaino 1916
- Kahden pojan lentoretki mustien maanosaan ja muualle. Otava 1924
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hänen poikansa. Otava 1923
- Eeva. Otava 1925
- Itkevä ilveilijä. Otava 1925
- Villikissa. Otava 1928
- Talkootanssit: laulunäytelmä. Suomen Näytelmäkirjailijoiden Liitto 1930
- Tie kunniaan: kolminäytöksinen komedia. Suomen Näytelmäkirjailijoiden Liitto 1931
- Hänen tyttärensä. Otava 1938
- Ensimmäinen konsuli. Suomen Näytelmäkirjailijoiden Liitto 1941
Elokuvakäsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myrskyluodon kalastaja 1924
- Suvinen satu 1925
- Murtovarkaus 1926
Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omalla nimellä:
- Muutamia nykyaikaisen teatteritaiteen pyrkimyksiä. Tekijä, Viipuri 1911
- Näyttämöopas : muutamia neuvoja ja ohjeita seuranäyttelijöille. Seuranäytelmiä n:o 164. Karisto 1913
- Keskikoulun lukukirja. 1 osa ; tekijät Erkki Kivijärvi, Oskari Mantere, Viljo Tarkiainen. WSOY 1916 8. korjattu painos 1931, 21. painos 1956
- Keskikoulun lukukirja. 2 osa ; tekijät Erkki Kivijärvi, Oskari Mantere, Viljo Tarkiainen. WSOY 1917, 6. korjattu painos 1932, 15. painos 1956
- Näyttämöltä ja katsomosta. Ahjo, Helsinki 1918
- Adolf Lindfors : näyttelijäkuva. Otava 1923
- Näyttämötaiteen vaiheet Suomessa teoksessa Karl Mantzius : Näyttämötaiteen historia. 2 ; suom. Pekka Häkli. Suomen työväen näyttämöiden liitto, Tampere 1924
- Hyvä Helsinkimme ; kirj. Ture Janson, Erkki Kivijärvi. Holger Schildtin kustannusosakeyhtiö, Helsinki 1926
- Ruotsin kielen oppikirja : varttuneemman iän vasta-alkajia sekä itseopiskelijoita varten. Otava 1927, 4. painos 1944
- Riihimäen lasitehdas 1910-1930 ; aineiston kerännyt Eino Inkeroinen. Riihimäen lasitehdas, Riihimäki 1930
- Seuraelämän säännöt : aakkosellinen käsikirja. Otava 1930, 3. lisätty ja uudistettu painos 1938
- Johdatus puhetekniikkaan. Otava 1932
- Kämp 1887-1937. Hotel Kämp, Helsinki 1937
Nimimerkillä Bagheera:
- Seurustelun taito : käyttäytymisen lait ja seuraelämän säännöt. Otava 1925
- Luomakunnan herra : miehisen pukeutumisen laki- ja ohjekirja. Otava 1927
- Viinikirja : ohjeita ja viitteitä viinien käyttämisessä. Otava 1932
Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen vapaussota 1918 : Ensimmäinen osa, Tapahtumat Helsingissä ; Toinen osa, Kansannousu Pohjanmaalla ; toimittanut Erkki Kivijärvi. Ahjo, Helsinki 1918
- Suomen vapaussota 1918 : Kolmas osa, Karjalan ja Savon rintamilta ; toimittanut Erkki Kivijärvi. Ahjo, Helsinki 1919
- Suomen vapaussota 1918 : Neljäs osa, Punainen Suomi ; toimittanut Erkki Kivijärvi. Ahjo, Helsinki 1919
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jaana Märsynaho: Pohjoista kirjallisuutta - Erkki Kivijärvi 2004. Oulun kaupunginkirjasto. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ a b Erkki Kivijärvi Biografiasampo. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Jaana Märsynaho: Pohjoista kirjallisuutta - Erkki Kivijärvi 2004. Oulun kaupunginkirjasto. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ a b Erkki Kivijärvi död, Hufvudstadsbladet, 22.01.1942, nro 20 (2. painos), s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kai Kivijärvi Biografiasampo. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Miten Frödingiä on lausuttava, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Erkki Kivijärven e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Kirjasampo.fi: Erkki Kivijärvi
Lisää luettavaa aiheesta Erkki Kivijärvi on Wikiaineistossa Luettelo Erkki Kivijärven kirjoittamista lehtiartikkeleista
| ||||||||||||||||||
