Erkki Kivijärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Kivijärvi

Kaarle Erkki Kivijärvi (24. syyskuuta 1882 Oulu20. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja lehtimies. Päätyönsä hän teki Helsingin Sanomien toimittajana ja toimitussihteerinä.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Kivijärven vanhemmat, oululainen tervakauppias Karl Kivijärvi ja Majken (o.s. Nybergh) edustivat suomenmielistä porvarissäätyä, ja Kivijärvikin aloitti koulunkäyntinsä suomenkielisessä Rosendahlin-Westerlundin valmistavassa koulussa. Oulun suomalaiseen klassilliseen lyseoon hän siirtyi 1893, vajaa vuosi isän varhaisen kuoleman jälkeen. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Kivijärvi kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kieliä, kansantaloutta ja filosofiaa. Vuonna 1904 hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja paria vuotta myöhemmin maisteriksi.[2]

Monipuolinen kulttuuripersoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Kivijärvi kirjoitti Suomen luetuimpiin lehtiin ja toimi lukuisten albumien ja kulttuurilehtien avustajana. Näkyvimmän osan urastaan hän teki arvostettuna teatterikriitikkona, jolla oli perusteellinen tuntuma teatterimaailmaan. Kritiikkien ohella hän kirjoitti muun muassa Näyttämöoppaan seuranäyttämölle (1913) ja henkilökuvan Adolf Lindforsista (1923) sekä kahdeksan kokoillan näytelmää. Käytännön kokemusta teatterimaailmasta Kivijärvi sai vuosina 1908-1912 toimiessaan Viipurin maaseututeatterin johtajana.

Kivijärvi tunnettiin myös pakinoitsijana. Helsingin Sanomien maanantaikirjeissä hän esitteli kepeän henkevään tyyliinsä milloin kirjallisuuden klassikoita, milloin Ruotsin elinkeinoelämää. Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti taas nimimerkillä Bagheera ja neuvoi "Saako? Sopiiko?" -palstallaan tapakulttuurin taitoja: minkälainen kravatti piti missäkin puvussa olla ja mitä viinejä milloinkin tuli juoda.

Tervaporvarin poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miltei kaikissa Kivijärven romaaneissa on omaelämäkerrallisia piirteitä kotikaupungista Oulusta. Romaani Tervaporvari (1933) ajoittuu Oulun tervakaupan mahtivuosiin 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Se kuvaa haaparantalaisen puusepän pojan Karlin urakehitystä konttoristista itsenäiseksi tervaporvariksi, jolla on oma kauppatalo Torikadulla. Karlin yritteliäisyys ja eteenpäin pyrkivä asenne kytkeytyvät osaksi 1930-luvun suomalaisen kaunokirjallisuuden aihemaailmaa, joka tähdensi perinteen ja jatkuvuuden sekä työn ja sitkeyden merkitystä.

Toinen Kivijärven romaanien keskeinen miljöö on vuosisadan alun Helsinki. Pääkaupunkiin sijoitettu Painomuste ja punaviini (1930) kuvailee 1920-luvun politiikan ja seurapiirien tapahtumia miljöönään sanomalehden toimitus. Lehti on mitä ilmeisimmin Helsingin Sanomat, jossa kirjailija itse oli toimitussihteerinä.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rakkaus kutsuu: nuoren naisen romaani. Otava 1928 (Nimimerkillä Bagheera)
  • Painomuste ja punaviini: lukuelokuva. Otava 1930
  • Tervaporvari: romaani vanhasta Oulusta. Otava 1933
  • Tervaporvarin pojat ja tyttäret. Otava 1934
  • Tiimalasissa valuu hiekka: romaani vuosisadan alun Helsingistä. Otava 1935
  • Kauppaneuvos: elämäkertaromaani. Otava 1937
  • Steyerin perhe: erään suvun romaani. Otava 1938

Novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väsynyt ja muita kertomuksia. Karisto 1912
  • Punainen lamppu: pieniä kertomuksia. Ahjo 1919

Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matkamies. WSOY 1915
  • Virran varrelta. WSOY 1917

Lastenkirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilokirja: kullan kuvia murusille. Helsingin uusi kirjapaino 1916
  • Kahden pojan lentoretki mustien maanosaan ja muualle. Otava 1924

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hänen poikansa. Otava 1923
  • Eeva. Otava 1925
  • Itkevä ilveilijä. Otava 1925
  • Villikissa. Otava 1928
  • Talkootanssit: laulunäytelmä. Suomen Näytelmäkirjailijoiden Liitto 1930
  • Tie kunniaan: kolminäytöksinen komedia. Suomen Näytelmäkirjailijoiden Liitto 1931
  • Hänen tyttärensä. Otava 1938
  • Ensimmäinen konsuli. Suomen Näytelmäkirjailijoiden Liitto 1941

Elokuvakäsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jaana Märsynaho: Pohjoista kirjallisuutta - Erkki Kivijärvi 2004. Oulun kaupunginkirjasto. Viitattu 19.5.2016.
  2. Jaana Märsynaho: Pohjoista kirjallisuutta - Erkki Kivijärvi 2004. Oulun kaupunginkirjasto. Viitattu 19.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]